Lectio praecursoria

Leena Riska-Campbell – Lectio praecursoria 7.10.2011

Leena Riska-Campbell väitteli 7.10.2011 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Väitöksen aiheena oli ”Bridging East and West – The Establishment of the International Institute for Applied Systems Analysis (IIASA) in the United States Foreign Policy of Bridge Building, 1964-1972”. Vastaväittäjänä toimi professori Odd Arne Westad, London School of Economics, ja kustoksena professori Pauli Kettunen.

Yrjö Louhi – Lectio praecursoria 26.5.2012

Yrjö Louhi väitteli 26.5.2012 Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Väitöksen aiheena oli ”Suomalainen meijeri – Kauppaoikeudellinen tutkimus lainsäädännön kehityksestä osuuskunta- ja osakeyhtiömuotoisessa suomalaisessa meijeritoiminnassa.” Vastaväittäjänä toimi professori Matti Rudanko Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta ja kustoksena professori Jukka Mähönen.

Lauri Keskinen – Lectio praecursoria 7.1.2012

Lauantaina 7. tammikuuta 2012 tarkistettiin Turun yliopistossa FM Lauri Keskisen väitöskirja ”Seura tekee kaltaisekseen. Poliittinen sosialisaatio varsinaissuomalaisissa työväenurheiluseuroissa vuosisadan vaihteesta 1920-luvun alkuun”. Virallisena vastaväittäjänä toimi dosentti Arto Nevala Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Hannu Salmi.

Jukka Leinonen – Lectio praecursoria 23.3.2012

Jukka Leinosen väitöskirja ”The Beginning of The Cold War as a Phenomenon of Realpolitik – U.S. Secretary of State James F. Byrnes in the Field of Power Politics 1945–1947” (Kylmän sodan synty reaalipoliittisena ilmiönä – James F. Byrnes suurvaltapolitiikan pelikentällä Jaltasta Stuttgartiin 1945–1947) tarkastettiin 23.3.2012 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Tiina Kinnunen.

Martti Puhakka – Lectio praecursoria 17.12.2011

Martti Puhakan väitöskirja ”Rukoile ja työtä tee. Onni Puhakan kehitys innovaattorista oman tien kulkijaksi” tarkastettiin 17.12.2011 Turun yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Tapani Köppä Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Helena Ruotsala. Lektiossaan Puhakka käsittelee muun muassa elämäkerrallisen tutkimuksen problematiikkaa. Lektio on julkaistu aiemmin Ethnos-tiedotteessa 1/2012.

Saana Svärd – Lectio praecursoria 22.2.2012

Saana Svärdin väitöskirja ”Power and Women in the Neo-Assyrian Palaces” (Valta ja naiset uusassyrialaisissa palatseissa) tarkastettiin 22.2.2012 Helsingin yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi Dr. Joan Goodnick Westenholz, Institute for the Study of the Ancient World, New York University, ja kustoksena professori Axel Fleisch.

Minna Nakari – Lectio praecursoria 28.5.2011

Qvinnspersonen, Pigan Gustava HenricsDotter eller Fröken Fredrika Adolfina Henriette von Kræmer dotter till framlidne Majoren Nils Adolf von Kræmer? Slagtaren Eklunds Hustru eller Fru Lagmanskan Anna Catharina Antell, född Engman? Hur omtalades kvinnor i officiella dokument i Helsingfors under tidsperioden 1780−1930?

Aija Kaartinen – Lectio praecursoria 4.2.2012

Aija Kaartisen väitöskirja ”Kansan raittiudeksi ja kotien onneksi – Naisten kieltolakimielipiteet ja toiminta kieltolain puolesta ja sitä vastaan 1919-1932” tarkastettiin 4.2.2012 Helsingin yliopistossa. Kaartisen vastaväittäjänä oli professori Ilkka Liikanen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Matti Peltonen.

Ulla Koskinen – Lectio praecursoria 3.12.2011

Ulla Koskisen väitöskirja ”Hyvien miesten valtakunta: Arvid Henrikinpoika Tawast ja aatelin toimintakulttuuri 1500-luvun lopun Suomessa” tarkastettiin 3.12.2011 Tampereen yliopistossa. Vastaväittäjänä oli professori Petri Karonen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Pertti Haapala Tampereen yliopistosta. Lektion teemana oli esitellä ”yrityksen ja erehdyksen” kautta edenneen tutkimuksen vaiheita.

Elisabeth Stubb – Lectio praecursoria 28.1.2012

För 138 år, 4 månader och 11 dagar sedan befann sig Leo Mechelin i en situation som långt påminner om de omständigheter vi är samlade till i dag. Han stod den 17 september 1873 också inför uppgiften att ge en lectio och att försvara ett vetenskapligt arbete, i hans fall var det frågan om en avhandling som skulle meritera honom för den lediganslagna professuren i kameral- och politilagfarenhet samt statsrätt vid detta universitet.

Lectio praecursoria 16.12.2011

Esimodernin ajan maailma oli paljon yhteisöllisempi kuin nykyaikamme. Soturikulttuurissa odotettiin yksilön uhraavan itsenä yhteisönsä hyväksi. Palkkioksi tästä uhrimielestä tarjottiin kunniaa ja sitä oli tarjolla sotakentillä. Sotureille kunnian ja soturiarvojen maailmassa kunnostautuminen taistelussa oli elämän keskeisin päämäärä. Ville Sarkamon väitöskirja ”Karoliinien soturiarvot. Kunnian hallitsema maailmankuva Ruotsin valtakunnassa 1700-luvun alussa” tarkastettiin 16.12.2011 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Kimmo Katajala, Itä–Suomen yliopistosta ja kustoksena Professori Petri Karonen Jyväskylän yliopistosta.

Lectio praecursoria 9.9.2011

Aatelointipolitiikka lähti huimaan nousuun 1630-luvulla ja saavutti huippunsa Kristiinan hallintokaudella. Valtakunnan hallinto-organisaatiot siirtyivät nopeassa tahdissa työvoimapulasta ylitarjontaan. Sosiaalisen verkostoitumisen kannalta kumpikin tilanne oli ihanteellinen. Työvoimapula tarjosi vaikutusvaltaisille henkilöille, patronuksille, tilaa sijoitella klienttejään sopiville paikoille, kun taas myöhemmin he pystyivät tiukemmassa kilpailutilanteessa paremmin kontrolloimaan klienttejään, joilla ei ollut enää varaa menettää saavuttamaansa asemaa. Verkostojen avulla valtaeliitti pystyi 1630- ja 1640-luvun aikana pitämään hallussaan valta-asemansa kontrolloimalla alempaa aatelistoa klienttijärjestelmän avulla.

Lectio praecursoria 2.12.2011

Historiallinen romaani on syntyhetkistään saakka ollut yksi tärkeimmistä historiallisen tiedon välittäjistä. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana on ilmestynyt romaaneja, joille yhteistä on historian narratiivisuuden korostaminen eli teokset tuovat esiin historian välittymisen erilaisina dokumentteina ja niistä muodostettujen kertomusten moninaisuuden. Marita Hietasaaren väitöskirja Totta, tarua vai narrinpeliä? Lars Sundin Siklax-trilogian (meta)fiktiivinen historiankirjoitus tarkastettiin Oulun yliopistolla 2.12.2011. Vastaväittäjänä oli dosentti Kukku Melkas Turun yliopistosta ja kustoksena professori Kuisma Korhonen.

Lectio praecursoria 26.11.2011

Kunnallisia köyhäinhoitolaitoksia, köyhäintaloja, perustettiin Suomeen 1880-luvulta alkaen. Laitosten johtajiksi valittiin usein naisia, joiden nähtiin pystyvän toteuttamaan niin sanottua yhteiskunnallista naiseutta työnsä kautta. Johanna Annolan väitöskirja Äiti, emäntä, virkanainen, vartija. Köyhäintalojen johtajattaret ja yhteiskunnallinen äitiys 1880-1918 tarkastettiin Tampereen yliopistolla 26.11.2011. Vastaväittelijänä oli yliopistonlehtori Panu Pulma Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Irma Sulkunen.

Lectio praecursoria 24.9.2011

Arkeologian alaan kuuluva väitöskirjani ”Rantakiviltä tuntureille. Pyhät paikat saamelaisten rituaalisessa maisemassa” tarkastettiin Oulun yliopistossa 24.9.2011. Tutkimukseni kohteena ovat olleet saamelaisten pyhät paikat ja erityisesti uhrikivet eli seidat. Lektioni on kuvaus siitä, kuinka tutkimusintressit ja mielenkiinnon kohteet voivat muuttua väitöskirjaprosessin aikana.

Lectio praecursoria 28.5.2011

Pauli Heikkilän poliittisen historian väitöskirja ”Imagining Europe, Imagining the Nation. Estonian Discussion on European Unification, 1923 – 1957” käsittelee virolaisten suhtautumista Europan yhdentymiseen vuosien 1923 ja 1957 välillä. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut Keski-Euroopasta saapunut aloite Euroopan yhdentämisestä, johon virolaiset ovat ottaneet kantaa, joko yksityisesti tai valtiollisella tasolla. Tutkimuksen lähteinä ovat siis olleet toisaalta julkiset sanomalehdet ja muut painotuotteet, toisaalta ulkopoliitikan hoidon arkistot. Pauli Heikkilän väitöskirja tarkastettiin 28.5.2011 Turun yliopistossa. Vastaväittäjinä toimivat professori Andres Kasekamp Tarton yliopistosta ja dosentti Pertti Grönholm Turun yliopistosta, Kustoksena toimi professori Timo Soikkanen.

Lectio praecursoria 10.9.2011

Väitöskirjassaan Minna Ahokas tutkii, miten valistuksen aatevirtaukset levisivät Suomeen 1700-luvulla. Valistuksen tarkasteleminen kirjakulttuurin kontekstissa osoittaa, että suomalainen lukijakunta ja kirjamarkkinat eivät pohjoisesta sijainnista huolimatta olleet osattomia valistuskirjallisuudesta tai valistuksesta ja sen olemuksesta käydyistä keskusteluista. Täällä Pohjolassa valistuskeskustelu säilyi huomattavasti maltillisempana kuin sen ydinalueella Ranskassa ja valistuksen aatevirtaus seurasi Suomessa ja laajemmin Ruotsissa enemmän saksalaista niin kutsuttua yliopistovalistusta, joka ei ollut jyrkässä ristiriidassa luterilaisen opin kanssa. Minna Ahokkaan kirkkohistorian väitöskirja ”Valistus suomalaisessa kirjakulttuurissa 1700-luvulla” tarkastettiin 10.9.2011 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Sisko Haikala Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Kaarlo Arffman.

Lectio praecursoria 26.8.2011

Jussi Jääskeläisen väitöskirja ”Paikallisyhteisö resurssina ja tuhojen kohteena. Venäjän armeijan logististen ratkaisujen seuraukset Suomen sodassa 1808-1809” tarkastettiin 26.8.2011 Åbo Akademissa. Jääskeläisen väitöskirjassa on kaksi näkökulmaa: toisaalta Jääskeläinen tarkastelee sotaakäyvää armeijaa ja toisaalta sodasta kärsivää paikallisyhteisöä. Paikallisyhteisön osana oli sekä tarjota resursseja sodankäyntiin että kärsiä sodankäynnistä aiheutuvista tuhoista. Jussi Jääskeläinen väitöskirjan vastaväittelijänä toimi Petri Karonen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena Nils Erik Villstrand Åbo Akademista.

Lectio praecursoria 25.3.2011

Anders Ahlbäck tutkii väitöskirjassaan kuinka ristiriitaiset kulttuuriset mielikuvat asepalveluksesta ja mieheydestä taistelivat sisällissodan ja talvisodan välisinä rauhan vuosina 1918–1939 keskenään. Analyysi osoittaa, kuinka erilaisia kuvia mieheydestä käytettiin sekä yrityksissä kurinalaistaa ja motivoida varusmiehiä että siinä laajassa yhteiskunnallisessa vastarinnassa, johon suomalaisen mieheyden militarisointi aluksi törmäsi. Kuva asevelvollisuusarmeijasta paikkana, jossa ”miehiä tehdään” kehkeytyi hitaasti ajanjakson kuluessa, mutta ei armeijapropagandan riemuvoittona, vaan eri intressiryhmien ja miesihanteiden välisenä kompromissina. Anders Ahlbäckin väitös ”Soldiering and the making of Finnish manhood : conscription and masculinity in interwar Finland, 1918–1939” tarkastettiin Åbo Akademissa 25.3.2011. Vastaväittäjänä toimi professori Christof Dejung, Universität Konstanz, Saksa ja kustoksena professori Max Engman, Åbo Akademi.

Lectio praecursoria 26.2.2011

Miksi uhraaminen ja uhrautuminen kuuluvat kiinteästi nationalismiin ja joukkoliikkeisiin? Tätä peruskysymystä lähestytään tutkimuksessa suomalaisten ryhmäsymbolien kautta ns. ensimmäisessä tasavallassa. Lippukulttuurin kautta avautuu oiva näkökulma suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttaneisiin joukkotunteisiin ja rajojen määrittelyihin. Tutkimuksessa pohditaan väkivallan ja uhrautumisen kytköksiä muun muassa sisällissodan valtatyhjiön, sodan muistamisen, kansakunnan rakentamisen ja talvisodan hengen kautta. Tuomas Teporan väitös ”Lippu, uhri, kansakunta. Ryhmäkokemukset ja -rajat Suomessa 1917–1945” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 26.2.2011.

Lectio praecursoria 12.2.2011

Millaista oli tutkia historiaa 1900-luvun alun Helsingissä ja Roomassa? Miksi historiaa tutkittiin? Mikä määritti tutkijan aseman tiedeyhteisöissä? Väitöskirjassa etsitään vastauksia näihin kysymyksiin jäljittämällä Henry Biaudet’n ja Liisi Karttusen sekä heidän Roomaan 1909 perustamansa tutkimusretkikunnan toimintaa, ja osoitetaan, kuinka historiantutkimuksen rooli samanaikaisesti tieteelliseen metodiin sitoutuneena tutkimusalana ja välineenä poliittiselle keskustelulle muokkasi tutkimusprosessia sekä tiedeyhteisön sisäistä järjestystä. Väitös aiheesta ”Lähteiden lumoamat. Henry Biaudet, Liisi Karttunen ja suomalainen historiantutkimus Roomassa 1900-luvun alussa” tarkastettiin 12.2.2011. Vastaväittäjänä toimi professori Kirsi Salonen, Tampereen yliopisto, ja kustoksena professori Markku Peltonen.

Lectio praecursoria 11.2.2011

Aikakauslehti Annan julkaisemia poliitikkojen henkilökuvia tarkasteleva tutkimus osoittaa, että naispoliitikkojen yksityiselämän julkisuus on ollut neuvottelua siitä, millä edellytyksin naiset voivat osallistua politiikkaan. Miespoliitikoille yksityiselämän julkisuus on ollut ennen kaikkea keino tuoda julki oma ”pehmeämpi” puoli syventämään mielikuvaa virallisesta asiapoliitikosta. Erkka Railon väitös aiheesta ”Henkilökohtainen on poliittista. Neuvottelu politiikan sukupuolittuneesta työnjaosta Annan julkaisemissa poliitikkojen henkilökuvissa vuosina 1975–2005” tarkastettiin 11.2.2011. Vastaväittäjänä toimi VTT Anu Kantola, Helsingin yliopisto, ja kustoksena professori Kimmo Rentola.

Lectio praecursoria 1.12.2010

Nådendals birgittinerkloster grundades i Åbo stift, i Finland, på slutet av 1430-talet och förlades på sin nuvarande plats i början av 1440-talet. Efter reformationen förföll byggnaderna så småningom för att senare skapas som kulturarv på 1800-talet. Olika forskare och aktörer, dvs. i detta avseende personer som engagerade sig för klosterlämningarna, intresserade sig för klostrets minne och gjorde därför att Nådendals kloster blev en minnesplats: man erinrade sig om att ruinerna kunde ”berätta” något för de senare generationerna.

Lectio praecursoria 11.12.2010

Kristillinen maailmankuva ja Norjan kuninkaan tiukentunut kontrolli alamaisista 1200-luvulla vaikuttivat siihen, että erityisesti norjalainen eliitti alkoi vierastaa saamelaisia ja pitää heitä esimerkkeinä äärimmäisestä toiseudesta. FT Sirpa Aalto tarkastelee väitöstutkimuksessaan norjalais-islantilaisen kulttuuripiirin ryhmäidentiteetin kautta sen maailmankuvaa 1200-luvun alkupuolella. Norjalais-islantilaiselle kulttuuripiirille keskiajalla kaikkein vieraimpia olivat ei-kristityt, joista saamelaiset ovat lähin esimerkki.

Lectio praecursoria 26.9.2009

Miten ylhäisaateli oikeutti elämäntapansa ja kulutustottumustensa Ruotsissa 1700-luvulla? Millainen oli määrällisesti vähäisen mutta poliittisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti erittäin vaikutusvaltaisen ylhäisaatelin elämäntapa? Miten ylhäisaateli eli, hoiti talouttaan ja kulutti? Kreivit Carl ja Axel von Fersen puolisoineen ja lapsineen sekä heidän sisarensa kreivitär Anna Sofia von Fersen tarjoavat rikkaan aineiston ylhäisaatelin säädynmukaisen kuluttamisen ja elämäntavan tarkasteluun. Fersenien ja heidän perheidensä elämä tuo näkyville ylhäisaatelisen elämäntavan monet ulottuvuudet.

Lektio: Erilaisia tapoja käyttää kylähullua

Kylähullu on aikamme tulkinnan mukaan luova yksilö, positiivisella tavalla muista poikkeava, tavallisesta tallaajasta erottuva persoona. Kalkkimaan papiksi kutsuttu pilkkarunoilija, kiertolainen ja erikoisesti käyttäytyvä mies ei toki syntynyt kylähulluna, vaan omaksui roolinsa vähitellen. Lisänimensä hän sai kotipaikkansa, Alatornion Ruottalan kylän Kalkkimaan mukaan sekä erityisesti sen vuoksi, että hänen kerrottiin muistaneen pappien saarnat ulkoa ja tehneen myös omia pilkkasaarnojaan. Väitöstutkimuksen kohteena ei ole historiallinen henkilö, vaan Kalkkimaan papin legendaarista hahmoa koskeva perinne.