Johdannot

2017/1
Pelit ja historia

Pelit ja historia

Suomessa – kuten muuallakin – sekä historiapelien että pelihistorian tutkimukselle voidaan löytää pitkiä historiallisia jatkumoita, mutta kumpikin aihealue alkoi aktivoitua 1990-2000-lukujen vaihteessa. Syynä tähän oli digitaalisen pelaamisen yleistyminen sekä se, että yliopistoille oli tullut uusia opiskelijapolvia ja aloittelevia tutkijoita, joilla oli jo oma pidempiaikainen kiinnostus pelaamiseen.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Vuosi 2016 alkaa olla lopuillaan, mutta Ennen ja nyt muistaa lukijoitaan vielä laajalla kattauksella pitkää 1800-lukua. Kyseistä vuosisataa käsittelevästä numerosta on tullut lehdellemme vuosittaisperinne, ja prosessi sai jälleen alkunsa tammikuisesta 1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssista, joka järjestettiin tällä kertaa Helsingissä.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Numerossamme käsitellyistä aiheista ei ole juurikaan kirjoitettu Suomessa, ja edessänne on siis ainutlaatuinen kokoelma tekstejä maassamme vaikuttavilta Japani-tutkijoilta. Japanilainen kirjallisuus toimii aiheita yhdistävänä viitekehyksenä, ja numeron aikahaitari on laaja: se kurkottaa Heian-kauden (794‒1185) hovikirjallisuudesta aina nykykirjailijoiden tuotantoon asti.

2016/3
Koulutusideologiat ja marginaaliset oppilasryhmät - koulutushistorian näkökulmia vähemmistöjen kohtaamiseen

Näkymiä koulutuksen ideologioihin ja käytänteisiin

Teemanumero käsittelee koulutuksen ideologioita ja niiden toteuttamista erityisesti siitä näkökulmasta, miten eri oppilasryhmät, -ikäluokat ja erityistarpeiset oppilaat on kohdattu koulutusideologioiden muokkaamissa koulukäytänteissä.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Maata ja taloutta – näkökulmia maatalouden historiaan

Tämän maatalouden historian teemanumeron tavoite ei ole luoda uutta kokonaistulkintaa Suomen maatalouden historiasta, vaan kuten noin vuosi sitten julkaistussa kirjoittajakutsussa todettiin: ”esitellä uutta suomalaista maatalouden historian tutkimusta sekä tarjota uusia näkökulmia ja lähestymistapoja maatalouden historian tutkimukseen”. Tuloksena on maataloushistorian teemanumero, jossa on historiografiaa sekä esittämisen ja kuvaamisen tapoja käsitteleviä artikkeleita, kuten myös artikkeleita, jotka eivät edusta niinkään uutta teoreettista tai metodologista kuin empiiristä lähestymistapaa.

2016/1
Sodan todellisuus II

Bredan piirityksestä Vietnamin jälkikaikuihin

Ennen ja nyt aloittaa vuoden 2016 ajankohtaisuuden aallonharjalla taituroiden, sillä Sodan todellisuus -kaksoisnumeron jälkimmäisen osan laajimpana aihekokonaisuutena on ensimmäinen maailmansota ja toisaalta sen kuvaaminen seuraavaa maailmanpaloa edeltäneinä kahtena vuosikymmenenä. Mukana ovat laajemmin myös toinen maailmansota sekä Indokiinan ja Vietnamin sota, ja kaikkinensa joukkoon mahtuu yli kolmen vuosisadan verran sotahistoriaa kulttuurisista, sosiaalisista ja poliittisista näkökulmista.

2015/4
Sodan todellisuus I

Kamerat sodissa, sodat valkokankaalla

”Sodan todellisuus” -kaksoisnumeron ensimmäisessä osassa analyysin kohteina ovat valokuvat ja elokuvat. Edellisten kautta avautuu tuoreita ja hätkähdyttäviä näkökulmia niin tapahtuma-ajankohdan pientenkin yksityiskohtien tallentamiseen kuin suoranaiseen propagandaan, kun taas jälkimmäiset kertovat siitä, miten varsinkin kipeisiin aiheisiin tarttuminen saattaa viedä useita vuosikymmeniä.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

Aristokraattien skandaaleista transnationaalisiin tiedeyhteisöihin

Numero antaa monipuolisen kuvan pitkän 1800-luvun tutkimuksen tarjoamista mahdollisuuksista, ja monet artikkelien aiheisiin liittyvät seikat, kuten ryvettävät skandaalit, suuntaansa hakeva taide ja vaikutusvaltaisten tukijoiden tärkeys vaikkapa lääketieteellisen menestyksen saavuttamisessa, ovat relevantteja myös omassa ajassamme. Punaisena lankana kulkevat liikkeellä olemisen, rajanylitysten ja siirtymien teemat, joita lähestytään niin kulttuuri-, kirjallisuus-, taide-, sosiaali-, talous- kuin lääketieteen historiankin kautta.

2015/2
Monitieteinen historiantutkimus - Historiografia ja tulevaisuus

Monitieteinen historiantutkimus – Historiografia ja tulevaisuus

Historia, jos sitä ajatellaan akateemisena oppiaineena, on todellakin kokenut suuria muutoksia viimeisen vuosisadan aikana ja laajentunut (joku saattaisi sanoa pirstaloitunut) useiksi alatieteiksi. Postmoderni kritiikki, muistin ja muistamisen tutkimus sekä digitalisoituminen ovat haastaneet historiografiaa ja kunkin haasteen kohdalla on esitetty arvioita historiankirjoittamisen kuolemasta. Kirjoitetun historian tarve ja kysyntä eivät kuitenkaan ole kadonneet, päinvastoin.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä

Numeron sisällöstä

Käytetyt aineistot toisin sanoen ulottuivat ajallisesti 1700-luvulta vuoteen 1969 ja maantieteellisesti eteläisestä Suomesta Utsjoelle. Internetin välityksellä ne olivat kuitenkin vaivattomasti käytettävissä ympäri Suomea niin tutkijoiden työhuoneissa kuin kotonakin – taidettiinpa yhden käsikirjoituksen viitteitä viilata Teneriffallakin.

Johdanto: Kohtaamisia 1700-luvulla

Hieman yli vuoden kestäneen artikkelien kirjoittamisen, arvioimisen, uudelleentyöstämisen ja editoimisen aikana on ilmestynyt teoksia, joiden kanssa nyt valmistuneet artikkelit on helppo asettaa vuoropuheluun. Viime aikojen tutkimusta inspiroineet käsitteet kuten tila, historiakulttuuri, marginaalit, identiteetit, sukupuoli ja tieto näkyvät myös tämän numeron sähköisillä sivuilla.

Yksilö, kertomus, historia – 1800-luvun tutkimuksen verkoston kuudes vuosikonferenssi

Tammikuun 2014 viimeisinä päivinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran päärakennukseen kokoontui lähes sata 1800-luvusta kiinnostunutta tutkijaa. Yhteensä neljässätoista sessiossa saatiin kuulla runsaan viidenkymmenen tutkijan esittelevän tutkimustaan seminaarin näkökulmasta. Olimme toivoneet erityisesti puheenvuoroja, joissa kiinnitettäisiin huomioita metodologisiin haasteisiin liittyen esimerkiksi omaelämäkerrallisen aineiston tulkitsemisen ehtoihin ja etiikkaan, yksilön ja yhteisön tai laajempien kulttuuristen rakenteiden väliseen suhteeseen, tai vaikkapa suurmieskultin rakentamiseen ja purkamiseen. Aiheet liikkuivat ihmisen eläinsuhteista 1900-luvun alun teosofeihin ja ryhmäbiografioista kriittisten tieteellisten editioiden biografisiin näkökulmiin.