Referee-artikkelit

2019/4
Tieto liikkeessä pitkällä 1800-luvulla

Lehdistövapauden kevät 1810 Ruotsissa: säveltäjä-klarinetisti Bernhard Crusell julkisten moitteiden kohteena

Suomalaissyntyinen Tukholman Kuninkaallisen hovikapellin klarinetisti Bernhard Crusell (1775–1838) joutui alkuvuodesta 1810 myrskyn silmään. Laajalevikkinen Stockholms Posten -sanomalehti pilaili Crusellin konsertin kustannuksella ennätyksellisen pitkässä artikkelisarjassa, minkä jälkeen Crusell vetäytyi kahdeksaksi kuukaudeksi Tukholman konserttielämästä. Seuraavana kesänä Crusell matkusti Leipzigiin, solmi arvokkaan kustannussopimuksen ja käynnisti siten kansainvälisen säveltäjänuransa.

2019/4
Tieto liikkeessä pitkällä 1800-luvulla

Santarmiyhteyksien stigmatisoimat: ilmiantajat venäläisen virkavallan avustajina Suomen suuriruhtinaskunnassa 1899-1917

Tarkastelen tässä artikkelissa ilmiantamista sosiaalisena käytäntönä Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1899-1917. Kohdistan huomion ilmiantajiksi ryhtyneiden kansalaisten vuorovaikutukseen venäläisen virkavallan kanssa sekä tämän vuorovaikutuksen herättämiin reaktioihin julkisuudessa ja yleisemmin yhteiskunnassa. Esitän, että venäläisviranomaiset ja etenkin santarmihallinto osoittivat huomattavaa vastaanottavaisuutta suomalaisten tekemille ilmiannoille Nikolai Bobrikovin kenraalikuvernöörikaudesta lähtien. Santarmit käyttivät ilmiantoja tukemaan tiettyihin kansalaisiin kohdistuvia epäilyksiään ja varsinkin 1910-luvulla myös rekrytoivat ilmiantajia rahapalkkioin vakituisempiin palvelussuhteisiin.

2019/4
Tieto liikkeessä pitkällä 1800-luvulla

Learning English at the Expense of the Union? The (colonized) voice as a vehicle of knowledge and political transfer

In the following, I examine disruptive and ‘integrated’ voices like Ali’s in the Cambridge Union at the end of the nineteenth century using the reports of the Cambridge Review , the Union’s (limited) archives held at the University Library and humorous as well as more analytical reviews of the Union’s proceedings in student journal the Granta as my main guides.

2019/4
Tieto liikkeessä pitkällä 1800-luvulla

Säätyläistyttö, sivistys ja sosiaaliset siteet: Oululainen Hanna Snellman opintiellä Helsingissä 1850-luvulla

Artikkelissa selvitän, mitä koulutytöt opiskelivat ja miten oppisisällöt ilmensivät naisiin kohdistuneita asenteita ja odotuksia. Mitä tytöiltä odotettiin aikana, jolloin tyttöjen koulutus ei vielä tähdännyt suoraan ja selkeästi varsinaiseen ammattiin? Millaiset asiat täyttivät opiskelijatyttöjen arjen ja elämän koululäksyjen ohella? Miten tytöt viettivät vapaa-aikaansa suuriruhtinaanmaan elämää kuhisevassa pääkaupungissa?

2019/4
Tieto liikkeessä pitkällä 1800-luvulla

Kieliopillinen estetiikka ja kansallinen identiteetti: Suomalaisten oppikoulujen latina ja kreikka 1800-luvun julkisessa keskustelussa

Tämän artikkelin tarkoituksena on valaista niitä argumentteja, joita esitettiin klassisten kielten keskeisen aseman säilyttämiseksi opetussuunnitelmissa. Aikaisempaa kokoavaa tutkimusta aiheesta ei ole tehty. Vaikka keskitymme yhteen maahan, monet viime vuosien antiikin maailman reseption tutkimuksen (classical reception studies) näkökulmat nousevat esille.

2019/4
Tieto liikkeessä pitkällä 1800-luvulla

”Surman laiva, kuolon pursi”: Suomalaiset Titanic-arkkiveisut

Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisia Titanic-arkkiveisuja: millaisia ovat niiden temaattiset ja tyylilliset pääpiirteet, millaisia kirjallisia malleja ja esikuvia niissä hyödynnetään, kuinka kansainvälistä huomiota herättänyt, laajasti uutisoitu ja ajankohtainen historiallinen tapahtuma taipui kotimaista rahvaanrunoutta edustavien arkkiveisujen kielelle?

2019/4
Tieto liikkeessä pitkällä 1800-luvulla

Adapting history: Topelius’ The Surgeon’s Stories and cultural memory in Finland and Sweden

Zacharias Topelius’ novel The Surgeon’s Stories (1851–1866) was immensely popular in Finland and Sweden until the first half of the 20th century. Its themes and characters were widely adapted to different media from stage performances and paintings to board games. This article studies the functions of adaptation in the novel and its afterlives and aims to show how the concept can help understand the dynamic of cultural memory and the role of crossing national and media borders in it.

2019/3
Historiallinen elokuva

Matkalla ei minnekään: Kathryn Bigelow’n ja Monty Montgomeryn The Loveless (USA 1981) 1950-luvun populaarikulttuurisena kuvauksena

Tarkastelen artikkelissani The Lovelessia 1950-luvun populaarikulttuurisena tulkintana. Käsittelen sitä seuraavista näkökulmista: 1950-luvun nostalgia, materiaalisuus, 1950-lukuun liitetty konformismi ja sen ’pimeä’ puoli, sekä sukupuolirepresentaatiot, erityisesti naisen asema. Kaiken taustalla on kysymys siitä, millaisena 1950-luku elää populaarikulttuurin läpi suodattuneena historian periodina. Tarkastelu rajautuu amerikkalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.

2019/2
Digitaalinen historiantutkimus

Jäkälän paluu: Jäkälävalistus ja tekstien uudelleenkäyttö historiallisen tutkimusteeman jäsentäjänä

Digitaalisen historiantutkimuksen avulla artikkelissa tutkitaan jäkälän käyttöön liittyvää tekstintoistoa sanomalehdistössä 1860-luvulta vuoteen 1918. Tulosten mukaan valistus jäkälän käytön lisäämiseksi nostettiin tuolloin toistuvasti esiin lehdistössä. Jo 1800-luvun alussa alkanut jäkälävalistus koski vaihtelevasti niin jäkäläleivän kuin jäkälärehun valmistamista. Tutkimuksessa hyödynnettyä tekstin uudelleenkäytön tietokantaa on mahdollista soveltaa monen tutkimusaiheen jäsentämiseen ja makrotason analyysiin.

2019/2
Digitaalinen historiantutkimus

Kekkonen, Euroviisut ja Helsinki – kansallinen audiovisuaalinen perintö NER-analyysin tunnistamana

Kansallista audiovisuaalista arkistoa rakennettaessa tehdään monenlaisia valintoja, millainen kansallinen perintö tallennetaan jaettavaksi ja muistettavaksi. Artikkelissa tutkimme audiovisuaalisen arkiston kaanonia nimentunnistuksen avulla FiNER-työkalulla. Jäljitämme Ylen Elävän arkiston metadatasta henkilöitä, tapahtumia, paikkoja ja vuosia, joita arkistossa painotetaan. Artikkeli avaa metadata-aineiston ja nimentunnistuksen mahdollisuuksia ja rajoituksia historiallisessa tutkimuksessa.

2019/2
Digitaalinen historiantutkimus

Onko syytä suuttua? Ärtymyksen ilmaisu 1890-luvun yleisönosastoissa

1800-luvun lopun suomalaisten sanomalehtien yleisönosastoissa ilmaistiin usein ärtymystä, aivan kuten nykyäänkin. Yhä useampi säädystä ja asemasta riippumatta saattoi ottaa julkisesti kantaa yhteiskunnan asioihin ja siten rakentaa kaikkia yhteiskuntaluokkia yhdistävää merkitysmaailmaa. Yksilön ärtymyksen tunteen ilmaisu mielipidekirjoituksessa saattoi johtaa kollektiiviseen tunteeseen, nostaa yhteishenkeä ja panna alulle yhteiskunnallisen muutoksen.

Säätyeron sydänhaavat ja vuosi 1899: Räätälinvaimon näkökulma talonpoikaisen kansan kahtiajakoon

Kuten monet muut kansankerääjät, Mathilda pyyteli anteeksi kirjoitustaitonsa puutteita. Hän kertoi olevansa ”oppimatoin, köyhä tyttö”, jonka koulunkäynti oli jäänyt hyvin lyhyeksi. Elanto oli pitänyt hankkia ”kätten työllä”, jonka tähden aikaa juuri jäänyt ”turhiin kirjootuksiin eikä varoja paperin haaskaukseen.” Turhat kirjoitukset ja paperin haaskaus viittaavat ympäristön asenteisiin kirjallisia harrastuksia kohtaan.

2019/2
Digitaalinen historiantutkimus

Tekstien pitkä elämä: Ajassa liikkuvat tekstit suomalaisessa sanomalehdistössä 1771–1920

Artikkeli käsittelee Computational History and the Transformation of Public Discourse in Finland, 1640–1910 (COMHIS) hankkeen osana tehtyä, suomalaisessa sanomalehdistössä tapahtunutta tekstien uudelleenkäyttöä, jota on tutkittu hankkeessa kehitetyn tekstinlouhintamenetelmän avulla. Tarkastelu keskittyy tämän laajemman ilmiön yhteen muotoon, niin sanottuun pitkän aikavälin uudelleenkäyttöön, mikä tarkoittaa saman tekstin kierrättämistä lehdestä toiseen useiden vuosikymmenten tai jopa yli sadan vuoden aikajänteellä. Artikkelissa esitämme, että tämän tekstien pitkän kierrättämisen kautta lehdistö osallistui merkittävällä tavalla kirjallisen kulttuuriperinnön rakentamiseen.

2019/1
Ranskan historia Suomessa 2000-luvulla

Pyhimyskuningattaret ja vallan legitimointi heinäkuun monarkian Ranskassa

Historia oli heinäkuun monarkian (1830-1848) aikana keskeinen vallan legitimaation väline. Kansallisen historian keskiössä olivat suurmiehet ja -naiset eri aikakausilta, aina varhaiskeskiajalta lähtien. Merovingiajan kuninkaallisista pyhimyksistä Klotilde ja Bathilde olivat näkyvässä roolissa kuningas Louis-Philippe I:n rakennus- ja taidehankkeissa. Artikkelissa tutkin, miten pyhimyskuningattaria käytettiin 1840-luvulla tavoitteena legitimoida heinäkuun monarkia ja Louis-Philippe I:n valta.

2019/1
Ranskan historia Suomessa 2000-luvulla

Rakennussuojelu Ranskan kansallisen identiteetin rakentajana

Ranskassa heinäkuun monarkian hallitus otti 1830 rakennussuojelun osaksi poliittista ohjelmaansa, jolla se muovasi kansallista identiteettiä. Historiallisten monumenttien valtionhallinnon perustamisella se pyrki yhdistämään ranskalaisia eri yhteiskuntaryhmistä. Vallankumousta seuranneen ajan merkkirakennusten hävittämisen […]

2019/1
Ranskan historia Suomessa 2000-luvulla

Tohtori Knockin tapaus (1925): Jean-Louis Perret ja Eino Kalima ranskalaisen ja suomalaisen kulttuurin risteyksessä

Suomen Kansallisteatterissa sai 13.11.1925 ensi-iltansa ranskalaisen kirjailijan Jules Romains’in satiirinen näytelmä Knock eli lääketieteen riemuvoitto. Näytelmä esitettiin Helsingissä vain vajaat kaksi vuotta Pariisin ensi-illan jälkeen. Se oli suuri tapaus helsinkiläisten teatterin ystävien ja Ranskan harrastajien keskuudessa, ja innosti kulttuuripiirejä aina konservatiiveista modernisteihin. Artikkelissani lähestyn esitystä henkilö- ja kulttuurihistoriallisena risteyskohtana.

Kirjalliset velkasitoumukset 1800-luvun Suomessa

Mikä oli velkakirja? Entä vekseli? Mitä tarkoitettiin tililuotolla? Mistä oli kyse, jos asiakirjassa luki förskrivning tai jos velkakirja juoksi? 1800-luvulla velka oli kuin rakas lapsi: velkasitoumuksilla oli useita nimityksiä. Lisäksi kirjallisia velkasitoumuksia oli useaa lajia, jotka saattoivat ulkoisesti muistuttaa toisiaan. Aikakauden lainaamista ja luotottamista tutkiva kohtaa lähes väistämättä tämän kirjallisten velkasitoumusten moninaisuuden ja osin jopa sekavuuden. Tässä artikkelissa puretaan aiheeseen liittyvää epäselvyyttä luomalla kokonaiskatsaus kirjallisten velkasitoumusten nimityksistä, ominaispiirteistä, merkityksistä ja näiden ajallisesta muutoksesta 1800-luvulla.

Tanssi Suomen ja Viron kulttuurisillalla: Ella Ilbakin vierailut Suomessa 1920- ja 30-luvuilla

Virolainen tanssitaiteilija Ella Ilbak (1895–1997) oli Suomessa usein nähty ja juhlittu esiintyjä (1922, 1930, 1932, 1933 ja 1936). Kansainvälinen näkyvyys oli tärkeää vastaitsenäistyneelle Virolle. Nuoria tieteen ja taiteen opiskelijoita koulutettiin ulkomailla ja valjastettiin viestimään uudesta itsenäisestä valtiosta. Ilbak valittiin uuden tanssin edustajana tulevien atomifyysikoiden ja insinöörien joukkoon. Hänestä tuli Suomessa aikansa ilmiö erityisesti 1930-luvun alkupuolella. Kiinnostus ulottui tunnettuihin kulttuurivaikuttajiin, kuten Olavi Paavolaiseen ja Arvi Kivimaahan, jopa rovasti, kansanedustaja ja lapuanliikkeen voimahahmo Kaarlo R. Kares otti kantaa Ilbakin esiintymiseen. Artikkelissa tarkastellaan esitysten vastaanottoa, esityksistä käytyä julkista keskustelua sekä pohditaan, viestivätkö tekstit ennemminkin tulkitsijoiden omista kulttuurispoliittisista taustoista ja aatemaailmoista sekä poleemisesta suomalaisesta kulttuuri-ilmapiiristä kuin Ilbakin tanssitaiteen sisällöistä.

2018/4
Kuva historiantutkimuksessa

Tuijotusta, tarkkailua ja osallistumista – Digitaalisen pelaamisen ja tietokoneiden käytön katsominen kuvissa 1980-luvulta 1990-luvulle

Digitaalisiin pelikulttuureihin kuuluu pelaamisen lisäksi muita peleihin liittyviä aktiviteetteja, kuten pelaamisen katsomista. Artikkelissa tutkimme digitaalisen pelaamisen katsomisen historiaa harrastuslehdissä julkaistujen sekä harrastajien ottamien kuvien avulla. Sisällönanalyysiä soveltavassa artikkelissa tulevat esiin vaihtelevat katsojaroolit piilottelevasta katsojasta osallistuvaan ja aktiiviseen katsojaan.

2018/4
Kuva historiantutkimuksessa

”DAS IST SUOMI”: PHOTOGRAPHIC REPRESENTATION OF FINLAND FOR A GERMAN AUDIENCE DURING THE SECOND WORLD WAR

In this article we examine a popularly-oriented Finnish wartime photographic book, Suomi kuvina. Das ist Suomi. Finnland in Bild und Wort, from 1943, which introduced Finland – its landscapes, culture and people – for a German target audience. We analyze the choices of images and captions and explore how the familiar visual tendencies were both changed and maintained during the war, for instance, through the representation of landscapes and gender. Although the book appears to be a coherent description of an idealized nation, a minute detail in one photograph reveals underlying tensions that challenge the discourse of a nation unified by war.

2018/4
Kuva historiantutkimuksessa

Mies, joka ei katsonut kameraan

Metsänhoitaja-eräkirjailija-kuvataiteilija A. E. Järvinen vaikutti Lapissa 1900-luvun alusta kuolemaansa saakka vuoteen 1963. Pohdin sitä, miten voin valitsemieni kolmen valokuvan kautta avata häntä ihmisenä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Kolme kuvaa Järvisestä ovat yksittäisiä otoksia, mutta ne voivat näyttää suuntaa kokonaistulkinnalle: esiin nousevat erityisesti sukupuolen ja katseen merkitys. Tarkastelen aineistoa kulttuurihistorian, täsmällisemmin mikrohistorian näkökulmasta.

2018/4
Kuva historiantutkimuksessa

LAPPI JA KANSALLINEN MAISEMAKUVASTO FINLAND I BILDER (1896) -TEOKSESSA

Artikkelissa analysoidaan jatkuvuutta ja muutosta Lapin kuvaamisen tavoissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Samalla tarkastellaan Lapin asemaa kansallisessa maisemakuvastossa ja sen muuttumista saamelaisten maasta suomalaisten erämaaksi. Tutkimusaiheeseen pureudutaan kontekstoimalla vuonna 1896 julkaistun I. K. Inhan toimittaman Finland i bilder – Suomi kuvissa -teoksen kuusi Lappia esittävää kuvaa. Teos oli ensimmäinen, joka esitteli suomalaisia maisemia laajasti valokuvin.

2018/4
Kuva historiantutkimuksessa

Ruumiillinen tieto sairaalaympäristöissä: Valokuvia suomalaisista mielisairaalahistoriikeista

Minkälaista kuvitusta suomalaiset mielisairaalahistoriikit sisältävät, ja millaista tietoa sairaalavalokuvat välittävät? Valikoituneisuudesta huolimatta historiikkien valokuvista avautuu monipuolista ruumiillista tietoa mielisairaalaympäristöistä, ja kuvat auttavat kuvittelemaan, millaiselta tuntuisi elää sairaalaympäristössä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Historiikkien välittämää tietoa peilataan vuosina 2014-2015 koottuun kirjalliseen tutkimusaineistoon ”Muistoja ja kokemuksia mielisairaalasta” pohtien samalla valokuvien välittämän tiedon luonnetta.

2018/4
Kuva historiantutkimuksessa

Lehtorin muotokuva – G. A. Stooren valokuvat omaelämäkerrallisuuden tulkkina

Museoiden, arkistojen ja kirjastojen digitoitujen kokoelmien julkaiseminen verkkotietokannoissa ja saavutettavuuden parantuminen mahdollistaa valokuva-aineistojen aiempaa laajemman tutkimuksellisen käytön. Valokuvausharrastaja G. A. Stooren kuvakokoelmaan pohjautuva artikkeli käsittelee 1800- ja 1900-luvun vaihteen omakuvavalokuvia kuvaajansa henkilöhistorian tulkkina. Artikkeli sivuaa myös valokuvien tutkimuskäytön metodologisia haasteita ja etsii niihin ratkaisuja visuaalisten polkujen menetelmän avulla.

2018/3
Monipuolista Suomi-kuvaa eilen ja tänään

Kivikauden kuvia – Kaukaisimman menneisyyden representaatiot Suomi-kuvaa rakentamassa

Artikkelissa tarkastellaan viittä erilaista näkökulmaa suomalaiseen kivikauteen: neljää suurelle yleisölle suunnattua teosta 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä sekä uutta Kansallismuseon esihistorian näyttelyä. Kivikauden representaatioita verrataan myös yleiseurooppalaiseen kivikauden visualisoinnin perinteeseen. Ikonisen kivikauden kuvaston ja symboliikan taustalla vaikuttaa pitkän ajan ja monien kulttuurien kautta kumuloitunut kaukaisimpaan menneisyyteen ja sen vierauteen liittyvä kuvakieli.

2018/3
Monipuolista Suomi-kuvaa eilen ja tänään

Kultakauden muotoilu, modernismin idea ja maapropaganda

Suomalaisen muotoilun historian merkkipaaluna pidetään 1950–1960-luvuille sijoitettua ns. kultakautta. Muotoilumenestystä verrataan edelleen näihin kahteen vuosikymmeneen menneisyydessä, vaikka muotoilun maailma on muuttunut esinesuunnittelusta menetelmiin ja kokonaisuuksiin. Vertaamisen keskiössä on mediamenestys: suomalainen muotoilu esiintyi sekä kotimaan että ulkomaiden lehdissä kultakaudella, mutta nykyisin suomalainen muotoilu tulee maailmalla harvoin huomatuksi. Harvoin on tutkittu sitä, miten 1950-luvulla syntynyttä mediahuomiota käytettiin tietoisesti maapropagandan välineenä. Artikkelissa etsitään vastausta siihen, millaisesta tietoisesti rakennetusta kertomuksesta kultakaudessa oli kyse ja miksi sitä toistetaan yhä, vaikka maailma, muotoilu ja mediakenttä ovat aivan toisenlaisia kuin runsas puoli vuosisataa sitten.

2018/3
Monipuolista Suomi-kuvaa eilen ja tänään

”SAASTENÄYTTELYLLÄ” SKANDINAAVISEKSI YMPÄRISTÖNSUOJELUN MALLIMAAKSI – SUOMI-KUVA OSAKAN EXPOSSA 1970

Suomi osallistui Aasian ensimmäiseen maailmannäyttelyyn Japanin Osakassa 15.3.–13.9.1970 yhteispohjoismaisessa Skandinavian paviljongissa. Huolimatta osallistumista kohtaan aluksi tunnetusta innottomuudesta Expo’70:stä muodostui Suomelle tärkeä maakuvaa muokanneen tiedotusaineiston jakelukanava ja näyteikkuna Itä-Aasiaan. Miten, miksi ja millaista Suomi-kuvaa maailman siihen asti suurimmassa maailmannäyttelyssä esiteltiin? Millainen Skandinavian paviljongin mediavastaanotto oli, ja mitkä seikat vaikuttivat Suomi-kuvan muotoutumiseen? Artikkeli tarkastelee Expon Suomi-kuvaa ja Suomen tiedotustoimintaa Osakassa suomalaisen ja skandinaavisen arkistoaineiston sekä japanilaisten, suomalaisten ja skandinaavisten sanomalehtikirjoitusten avulla.

2018/3
Monipuolista Suomi-kuvaa eilen ja tänään

Suomen kulttuuri-instituutin perustaminen Pariisiin esimerkkinä suomalaisen kulttuuridiplomatian peruspiirteistä 1979–1991

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien joukkoon kuuluu tällä hetkellä 17 instituuttia, muiden muassa Pariisissa sijaitseva Suomen Ranskan instituutti. Suurin osa instituuteista perustettiin 1990-luvun alussa, jolloin taustalla vaikuttivat sekä Suomen kulttuuridiplomatian tila että bilateraaliset suhteet eri maiden kanssa. Ranskan-instituutin perustaminen oli moniääninen prosessi, jossa oli mukana monia toimijoita, tavoitteita ja toivomuksia. Artikkeli tarkastelee prosessissa mukana olleita toimijoita, heidän argumenttejaan ja menetelmiään sekä lopuksi sitä, kuinka Suomen instituutti Pariisissa on muuttunut ajan myötä. Artikkeli antaa tiiviin kuvauksen Ranskan-instituutin perustamisesta ja käsittelee sitä yhtenä tapauksena ja esimerkkinä suomalaisen kulttuuridiplomatian laajemmassa kontekstissa.

2018/3
Monipuolista Suomi-kuvaa eilen ja tänään

Tasa-arvoa ja revontulia – japanilaisten Suomi-kuva 2010-luvulla

Artikkeli tarkastelee japanilaisten Suomi-kuvia sekä maa- tai kohdekuvateorian (tourism destination image) että tuote-maakuvateorian (ns. product country image) avulla. Em. teorioista johdettujen käsitteiden pohjalta muodostetaan empiiriset mittarit kognitiivisesta maakuvasta ja affektiivisesta maakuvasta. Tutkimusaineistona käytetään japanilaisten keskuudessa huhtikuussa 2016 tehtyä kyselyä. Lisäksi tarkastellaan Suomeen liitettyjä spontaaneja maakuvia sekä japanilaisen kuluttajuuden erityispiirteitä.