Referee-artikkelit

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

ESINELÖYTÖJEN KUVASTAMA ARKI 1800-LUVUN MAASEUDUN SÄÄTYLÄISTALOISSA – ESIMERKKINÄ KANGASNIEMEN SUUROLAN KYLÄ

Tässä artikkelissa arvioimme Kangasniemen Suurolasta löytynyttä esineistöä sekä määrän että laadun näkökulmista. Selvitämme myös sitä, kenen tai minkä sosiaalisen ryhmän käytössä esineet ovat olleet ja minkälaisiin laajempiin konteksteihin löydöt voi kytkeä? Mitä ne kertovat muodista, varallisuudesta ja tilan asukkaista, ja minkälaisena 1800-luvun maaseututilan arki näyttäytyy peltolöytöjen valossa?

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Säätyläisnaiset ja käsitöiden materiaalinen kulttuuri 1800-luvun alkupuolella

Käsityöt olivat keskeinen osa säätyläisten tapakulttuuria ja elämäntapaa. Ennen teollistumista kaikki aineellinen valmistettiin käsin, ja kaikki naiset oppivat ompelemaan, kutomaan kangasta ja neulomaan sukkia. 1800-luvulla säätyläisnaiset kirjoittivat käsitöistään, valmistamistaan esineistä, niiden materiaaleista ja käyttäjistä kirjeissään ja päiväkirjoissaan. Käsitöitä kuten merkkausliinoja tai morsiustäkkejä on myös säilynyt museoiden ja yksityiskotien kokoelmissa. Kirjallisten ja kuvallisten lähteiden tutkiminen rinnakkain avaa käsitöiden merkitystä naisten elämässä monipuolisesti.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Imperiella visioner och den koloniala erfarenheten av ryska Alaska i finländsk press 1809-1867

Denna artikel skildrar hur de finländska koloniala erfarenheterna av ryska Amerika uttrycktes i dagspressen från 1809 när Finlands inkorporerades i ryska imperiet till 1867 när Alaska såldes till USA. Artikeln tar sin utgångspunkt i de drömmar och visioner som kolonin i Amerika medförde i Finland, dess inverkan på formandet av en imperiell identitet samt dess relation till det finska nationsbyggnadsprojektet.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Soitinten käyttö kirkkolaulun kehittämisessä 1800-luvun Suomessa

Soitinten yleistyminen 1800-luvulla johti myös kirkon piirissä keskusteluun niiden käytöstä asiantuntijoiden kaoottisena pitämän kirkkolaulun kehittämisessä. Keskustelu siitä, mikä soitin soveltuu parhaiten virsimelodioiden opiskeluun, teki virsikanteleesta suositun eri puolilla Suomea. Urkujen yleistymisen myötä siirryttiin pikkuhiljaa myös säestyksettömästä kirkkolaulusta säestettyyn.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Suomalaisten ”tuplajuulaisten” laulut

Musiikki oli keskeisessä roolissa amerikansuomalaisissa siirtolaisyhteisöissä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Suomalaiset siirtolaiset painattivat omat laulukirjansa, joista ehkä kiinnostavimmat julkaistiin Industrial Workers of the World -ammattiyhdistyksen jäsenten toimesta. Artikkelissa käsitellään suomalaisten ”tuplajuulaisten” – kuten liikkeen jäseniä suomalaisyhteisöissä nimitettiin – ensimmäistä laulukirjaa Proletaarilauluja, joka julkaistiin vuonna 1918. Kirjan sisältö noudatteli liikkeen radikaalia anarko-syndikalistista linjaa.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Maallistuneet Madonnat ja 1800-luvun lopun käsityksiä materiaalisuudesta

Vaikka madonnateema on eri aikakausina ja eri taidesuuntausten yhteydessä saanut moninaisia ilmenemismuotoja, muuntui madonnakuva radikaalisti maallisemmaksi juuri 1800-luvun lopun symbolismin yhteydessä, muun muassa Charles Baudelairen (1821-1867) lyriikassa ja Munchin taiteessa. Artikkelissa tarkastelen Axel Gallénin ja Edvard Munchin madonna-aiheista avautuvia näkökulmia 1800-luvun lopun käsityksiin materiaalisuudesta.

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I

Modernisaatiokehityksen vaikutus pohjoisen periferian väestön toimeentuloon − Kainuun kruununmetsätorppien talous 1860-luvulta 1900-luvun alkuun

Artikkeli käsittelee Kainuun kruununmetsätorpparien elinkeinoja ja toimeentuloa. Torpparien toimeentulo perustui maanviljelyn ohella erilaisista sivuansioista saatuihin tuloihin. Kruununmetsätorpparit tarjosivat työvoimaa raaka-aineen tuotantoon syrjäseuduilla ja mahdollistivat siten osaltaan teollistumiskehityksen.

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I

Kaupan kaksi puolta – Brittien ja Uuden-Seelannin maorien välinen kauppa 1830-luvulla osana sivistyskeskustelua

Britti-imperiumin levittäytyessä uusille, eurooppalaisten aiemmin asuttamattomille alueille britit päätyivät kosketuksiin uusien ihmisryhmien kanssa. Yksi konkreettinen tapa, jolla näitä uusia ihmisiä kohdattiin, oli tavaroiden vaihtaminen. Tämä vaihto kehittyi toisinaan myös suoranaiseksi kaupankäynniksi. Näin tapahtui myös Uuden-Seelannin maorien kanssa. Kaupankäynnillä ja siitä Eurooppaan raportoiduilla tiedoilla oli suuria merkityksiä maorien sivistyneisyyden tason kuvaamisessa ja Uuden-Seelannin kolonisoimisen kannalta.

2017/2
Utopia

Musiikkityöläisten elektroninen puutarha: Kraftwerk-yhtyeen Kling Klang -studio myöhäismodernina utopiana

Yksi tärkeimmistä asioista, jotka kytkevät Kraftwerkin utopioiden ja futuristisen ajattelun historiaan on yhtyeen 1970-luvun puolivälistä lähtien ilmaisema käsitys itsestään ihmisen ja tekniikan symbioottisena kokonaisuutena, jota myös yhtyeen musiikki, ulkoasu, esiintymiset ja haastattelut korostivat. Kraftwerkin tapauksessa metaforat, mielikuvat ja kertomukset ihmiskoneista ja elektronisesta puutarhasta eivät tarkoittaneet pelkästään medialle ja faneille markkinoitua julkista imagoa, sillä yhtye kehitti 1970-luvun puolivälistä alkaen ihmisen ja elektronisten soittimien käyttöliittymiä, elektronisia soittimia ja studiotekniikkaa, saaden muutamille keksinnöilleen myös patentteja Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

2017/2
Utopia

“Los Angeles November, 2019” – Kuviteltu tulevaisuus, transhumanismi ja Blade Runner -elokuvan dystopia

Blade Runner valmistui 35 vuotta sitten. Nyt elämme elokuvan aikajanalla: replikantti Roy Batty aktivoitiin elokuvassa esiintyvän tiedon mukaan 8.1.2016. Teknologisesti ylevä elokuvan avauskohtaus Los Angelesin keskustan yllä, lentävine autoineen, tummanpuhuvine pilvenpiirtäjineen ja kaasuräjähdyksineen, on enää hiukan yli kahden vuoden päässä.

2017/2
Utopia

Dialektinen utopia. Asger Jornin taide ja Ernst Blochin utopia-ajattelu

Molemmat ajattelijat (Asger Jorn ja Ernst Bloch) katsovat utooppisuuden olevan prosessimaista ja osallistuvaa toimintaa yhteiskunnassa. He edistivät yksilön asemaa yhteiskunnassa. Tietoisina utopian toteutumisen mahdottomuudesta he korostivat luovan potentiaalin tason utooppista ulottuvuutta esimerkiksi unelmissa ja taiteen tekemisessä sekä estetiikassa. Taide tarvitsee unelmia toimiakseen.

2017/2
Utopia

Hyvää ja kaunista. Poliittisen taidepuheen utopistiset piirteet, hyvä ja parantava taide

Tiede ja taide ovat mielestämme itsessään arvokkaita asioita, jotka tekevät maailmasta paremman. Tämä ei kuitenkaan sulje pois ajatusta, että tiede ja taide myös parantavat maailmaa perinteisemmässä ja konkreettisessa mielessä, kuten vähentämällä kärsimystä ja vaikuttamalla positiivisesti niin sosiaalisesti, henkisesti kuin taloudellisestikin. Taide ja tiede eivät meille kuitenkaan ole koskaan vain välineitä, vaan kuuluvat sivistyneeseen maailmaan itsessään arvokkaina – maailmaan, jossa tutkimustieto on osa yhteiskunnallista keskustelua ja jossa taide ja kulttuuri kyseenalaistavat vallitsevia totuuksia.

2017/2
Utopia

Christianopolis – Varhaisluterilaisuuden ajan unohdettu tieteen ja uskon utopia

Artikkeli osoittaa varhaisluterilaisuuden olleen tiedemyönteinen, mutta samalla sen, että tieteiden taustalla olevat perusteet olivat teologisia. Christianopoliksen tiedekäsitys heijastaa – Francis Baconin ideaalin mukaan – metodologista pluralismia, jossa kaikki tiedonalat elävät demokraattisesti rinnan, ihmisen käyttäessä niissä kaikissa hänelle suotuja lahjoja ja kykyjä.

2017/1
Pelit ja historia

Zombie Run Pori 2015 post-urheilullisena fyysisenä kulttuurina – suomalaisten juoksutapahtumien pelillistyminen ja leikillistyminen

Käsittelemme suomalaisten juoksutapahtumien pelillistymistä ja leikillistymistä Zombie Run Pori 2015 -tapahtuman kautta. Suomessa on alettu järjestää 2010-luvulla monenlaisia pelillisyyttä ja leikillisyyttä sisältäviä tapahtumia, joiden edelläkävijöitä ovat olleet yhdysvaltalaiset esteratajuoksutapahtumat, mutta myös Suomessa jo 1980-luvulla järjestetyt naisten juoksutapahtumat. Tarkastelemme tapahtumia osana nykyajan post-urheilullista fyysistä kulttuuria, joka haastaa perinteisen urheilueetoksen ja kutsuu ihmisiä liikkumaan, leikkimään ja pelaamaan.

2017/1
Pelit ja historia

Let’s Play pelikokemuksellisen muistitiedon tuottajana

Pelaajien harrastusmielessä tekemät Let’s Play -videot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet erääksi suosituimmista video- ja kertomusmuodoista. Viihteellinen kerronta sisältää kuitenkin myös informaatiota pelikokemuksesta itsestään sekä näkökulman kertojaan itseensä ja tämän kautta esimerkiksi pelin historiaan. Tässä artikkelissa tutkin Mikko Heinosen Pelataanpa-videoiden pelikokemuksellista kerrontaa ja sitä, millaista muistelua niiden kerronnassa on läsnä. Kaikki Let’s Playt eivät sisällä muistelukerrontaa, mutta ne jotka sisältävät, antavat katsojalle mielikuvan pelistä oman aikansa tuotteena. Muistelu voi sisältää itse pelimuistojen lisäksi muistelua pelin hankkimisesta, pelin sosiaalisesta vaikutuksesta tai siitä, mistä tieto pelistä on alun perin saatu. Lisäksi muistelukerronta sijoittaa pelatun pelin pelihistorian aikajanalle omana tuotteenaan. Tässä artikkelissa tutkin sitä, millaista edellä mainittu muistelukerronta voi olla ja mitä lisäarvoa se voi pelille tuoda esimerkiksi digitaalisen museoinnin näkökulmasta.

2017/1
Pelit ja historia

Pop-o-matic-muovikupu ja kestävyys – Kimble-lautapelin pysyvien ominaisuuksien merkitys

Artikkeli käsittelee suomalaisen Kimble-lautapelin kahta pysyvää ominaisuutta – Pop-o-matic-muovikupua ja kestävyyttä – pelatessa ja pelaamisen ulkopuolella. Artikkelin tavoitteena on tutkia Pop-o-matic-kuvun ja kestävyyden merkityksiä niin valmistajan kuin käyttäjienkin näkökulmista. Teesinä on, että pysyvät ominaisuudet ovat keskeisessä roolissa käyttäjän ja esineen välisen suhteen syntymisessä ja syvenemisessä. Samalla ne vahvistavat tuotteen klassisuutta ja tunnettuutta käyttäjien parissa.

2017/1
Pelit ja historia

Grinding for War: Authenticity and Experience in WWII MMOs

The medium of digital games employs numerous methods in creating a sense of historicity and an illusion of historical experience. These schemes have varied from realistic modelling and simulation to use of archive material and discursive practices. The present article examines different approaches in depicting World War II in massively multiplayer online games (MMO) War Thunder and Heroes & Generals. The two historical games represent different sub-genres, vehicle simulation games and first-person shooters, respectively. The sub-genres impose a host of cultural conventions that influence design choices and gameplay styles. These socially constructed traditions pose both challenges and opportunities in generating and maintaining historical accuracy.

2017/1
Pelit ja historia

Mission US: Flight to Freedom -peli historiallisen empatian rakentajana

Tarkastelen Mission US -roolipelisarjan Flight to Freedom (2015) -peliä pelaajan historiallisen empatian rakentajana. Flight to Freedom johdattaa pelaajan pelin alussa vuoteen 1848, afrikkalais-yhdysvaltalaisten orjien arkipäivään ja kamppailuun vapautumisensa puolesta. Analyysissani erittelen pelin narratiivi- ja sääntösuunnittelun ratkaisuja ja tarkastelen, miten nämä tukevat pelille asetettua historialliseen empatiaan liittyvää oppimistavoitetta.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Kyrkohistoriskt historiebruk som menings- och identitetsskapande narrativ praktik i Boken om vårt land

Zacharias Topelius förmedlar en bit finländsk kyrkohistoria i Boken om vårt land. Han beskriver bland annat kristendomens intåg i Finland, den katolska kyrkans roll i samhället och de förändringar reformationen medförde. I artikeln granskas detta bruk av kyrkohistorisk kunskap med hjälp av en analysmodell utvecklad av Carola Nordbäck. Artikeln undersöker vad som kännetecknar det kyrkohistoriska historiebruket i boken och hur detta kan uppfattas som en menings- och identitetsskapande narrativ praktik.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Neitsythahmoinen kansallisuus: Suomi-neidon representaatio Suomalaisen Teatterin kotimaisessa ohjelmistossa 1872–1882

Tutkin Suomalaisen Teatterin (vuodesta 1902 Suomen Kansallisteatteri) varhaisessa kotimaisessa ohjelmistossa representoituvan kansallisuuden sukupuolipuolittunutta olemusta. Artikkelissani tarkastelen ohjelmiston nuoria naishahmoja ja erityisesti niiden ilmaisemaa neitsyyttä, viattomuutta ja puhtautta kansallisuuden sukupuolittunutta rakennetta tarkastelevien teorioiden valossa sekä osana sitä tarinamaailmaa ja kuvastoa, jossa suomalaisen kansallisuusaatteen tarpeisiin luotu Suomi-neidon representaatio on muodostunut.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Kulttuurista politiikkaan: Aho, Leino ja kulttuurilehdet estetiikan ja politiikan rajoilla

Artikkeli tarkastelee kulttuurilehtien merkitystä suomenkielisessä, vielä muotoaan hakevassa julkisuudessa 1900-luvun alun levottomina aikoina. Kiinnostuksen kohteena ovat etenkin kahden tunnetuimman nuorsuomalaisen ”sanomalehtikirjailijan” Juhani Ahon ja Eino Leinon aktiviteetit kulttuurilehdissään. Artikkeli tarkastelee, mikä suhde kirjallisella estetiikalla ja yhteiskunnallisella sekä poliittisella aineistolla oli lehdissä, ja miten kirjallinen estetiikka ilmeni lehtien yhteiskunnallisissa ja poliittisissa aiheissa.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Inkeriläinen vähemmistö venäläisen kunnallispolitiikan kohteena: suurvalta-ajattelua 1800-luvun lopussa

Artikkeli keskittyy venäläisten kuntien suurvalta-ajatteluun Suomen lähialueella, Inkerissä suomalaisen väestön seuduilla. Tätä aatteellista kehitystä seurataan venäläisen virallisen ideologian synnyn ja kehityksen yhteydessä. Artikkelissa tutkitaan venäläistä kunnallistoimintaa 1800-luvun lopussa Pietarin kihlakunnassa kansallispolitiikan näkökulmasta.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Leipä taivalten takana – liikkuminen 1800-luvun alun Suomessa

Toimeentulo ja hyvän elämän tavoittelu ovat saaneet aina ihmiset liikkeelle; yhä uudet sukupolvet ovat lähteneet leivän hankintaan kotipaikan ulkopuolelle tutustuen vieraisiin seutuihin ja uusiin ihmisiin. Liikkuminen oli 1800-luvulla tiukasti säädeltyä ja vaati todistuksia, varoja ja tietoa, mutta mahdollisuus oli olemassa niin talollisille, tilattomille, käsityöläisille kuin merimiehillekin – yhteiskunta oli liikkeessä.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Bushido: Silta yli Tyynenmeren?

Vuosina 1862-1933 elänyt Nitobe Inazô julkaisi 1900 Yhdysvalloissa englanniksi kirjan nimeltä Bushido, the Soul of Japan. An Exposition of Japanese Thought. Samurain poikana Moriokassa syntynyt Nitobe oli nuorena opiskelijana ilmaissut tavoitteekseen toimia siltana yli Tyynenmeren. Oliko Bushido-kirjalla rooli kulttuurien kohtaamisessa, ja jos oli, niin millainen se oli? Sen selvittämiseksi tarkastelen bushidô-idean historiaa, Nitobea Bushido-kirjan kirjoittajana, yleistä Japani-kuvan kehitystä lännessä, yhdysvaltalaisten mielikuvia Japanista ja japanilaisista sekä lopuksi kirjan vastaanottamista.

Birgittakorset: intresset för Heliga Birgitta och två forskares tankar kring grundandet av en ”S:ta Birgittas orden”

Gallén tackade för brevet och svarade på Stolpes kommentarer om sitt intresse för medeltidsmystikerna: ”Kan du en dag öppna den katolska mystikens rikedomar för den modärna [sic] svenska publiken, då har du gjort ett storverk. Uppgiften synes mig bland de svåraste tänkbara. Så helt har man hittills skärskådat den religiösa upplevelsen ur subjektiv synpunkt.”

2016/3
Koulutusideologiat ja marginaaliset oppilasryhmät - koulutushistorian näkökulmia vähemmistöjen kohtaamiseen

Mikä tieto on kaikkein tärkeintä? Herbert Spencer ja elämää myötäilevä opetussuunnitelma

Mikä tieto on kaikkein tärkeintä? Kysymyksellä viitataan suoraan tai epäsuorasti englantilaisen yhteiskuntateoreetikon Herbert Spencerin (1820–1903) vuonna 1861 julkaisemaan esseeseen ”What Knowledge is of Most Worth?”. Siinä Spencer esittää, että koulutuksen keskeisenä tavoitteena tulisi olla sellaisten tietojen tarjoaminen, jotka mahdollistavat yksilön selviämisen ja terveellisen elämän teollisessa yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa analysoimme Spencerin opetussuunnitelmateoreettista perintöä Michel Foucault’n biopoliittista valtaa ja elämän roolia ihmistieteissä koskevien huomioiden valossa.

2016/3
Koulutusideologiat ja marginaaliset oppilasryhmät - koulutushistorian näkökulmia vähemmistöjen kohtaamiseen

LAPSUUS LAITOKSESSA – suojelukasvatuksen kolhuja kahdessa polvessa

12-vuotias Pauli päätyi Pernasaaren koulukotiin 1940-luvun lopussa. 13-vuotias Timo katseli toisen koulukodin koivukujaa 1980-luvun alussa. Suojelukasvatusaate oli sitonut isän ja pojat kohtalot yhteen. Artikkelissani kohtaavat saman perheen miesten yhteinen elämänhistoria, kokemukset pahantapaiseksi määrittymisestä ja koulukodista eri vuosikymmeniltä sekä institutionaaliset rakenteet ongelmallisina pidettyjen yksilöiden koulimiseksi. Ylisukupolvinen kokemushistoria valottaa koulukotien kasvatustodellisuudesta puolia, jotka tähänastinen tutkimus ja historiankirjoitus ovat ohittaneet.

2016/3
Koulutusideologiat ja marginaaliset oppilasryhmät - koulutushistorian näkökulmia vähemmistöjen kohtaamiseen

SAAMELAISTEN JA AUSTRALIAN ALKUPERÄISKANSOJEN KOULUHISTORIAN ERITYISPIIRTEET

Artikkelissa tarkastellaan Suomen saamelaisten ja Australian alkuperäiskansojen koulutuksen historiaa ja aikalaisten koulutukseen liittyvää muistitietoa. Artikkeli perustuu näiden Suomen ja Australian kontekstien vertailulle. Erityispiirteenä on kumpaakin alkuperäiskansaa koskeva sulauttamisen eli assimilaation perintö. Artikkelin kirjoittajat painottavat, että nykyään koulutuksen tehtävänä on assimilaation jälkien korjaaminen kulttuurin- ja kielenelvytyksen avulla.