Referee-artikkelit

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Kyrkohistoriskt historiebruk som menings- och identitetsskapande narrativ praktik i Boken om vårt land

Zacharias Topelius förmedlar en bit finländsk kyrkohistoria i Boken om vårt land. Han beskriver bland annat kristendomens intåg i Finland, den katolska kyrkans roll i samhället och de förändringar reformationen medförde. I artikeln granskas detta bruk av kyrkohistorisk kunskap med hjälp av en analysmodell utvecklad av Carola Nordbäck. Artikeln undersöker vad som kännetecknar det kyrkohistoriska historiebruket i boken och hur detta kan uppfattas som en menings- och identitetsskapande narrativ praktik.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Neitsythahmoinen kansallisuus: Suomi-neidon representaatio Suomalaisen Teatterin kotimaisessa ohjelmistossa 1872–1882

Tutkin Suomalaisen Teatterin (vuodesta 1902 Suomen Kansallisteatteri) varhaisessa kotimaisessa ohjelmistossa representoituvan kansallisuuden sukupuolipuolittunutta olemusta. Artikkelissani tarkastelen ohjelmiston nuoria naishahmoja ja erityisesti niiden ilmaisemaa neitsyyttä, viattomuutta ja puhtautta kansallisuuden sukupuolittunutta rakennetta tarkastelevien teorioiden valossa sekä osana sitä tarinamaailmaa ja kuvastoa, jossa suomalaisen kansallisuusaatteen tarpeisiin luotu Suomi-neidon representaatio on muodostunut.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Kulttuurista politiikkaan: Aho, Leino ja kulttuurilehdet estetiikan ja politiikan rajoilla

Artikkeli tarkastelee kulttuurilehtien merkitystä suomenkielisessä, vielä muotoaan hakevassa julkisuudessa 1900-luvun alun levottomina aikoina. Kiinnostuksen kohteena ovat etenkin kahden tunnetuimman nuorsuomalaisen ”sanomalehtikirjailijan” Juhani Ahon ja Eino Leinon aktiviteetit kulttuurilehdissään. Artikkeli tarkastelee, mikä suhde kirjallisella estetiikalla ja yhteiskunnallisella sekä poliittisella aineistolla oli lehdissä, ja miten kirjallinen estetiikka ilmeni lehtien yhteiskunnallisissa ja poliittisissa aiheissa.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Inkeriläinen vähemmistö venäläisen kunnallispolitiikan kohteena: suurvalta-ajattelua 1800-luvun lopussa

Artikkeli keskittyy venäläisten kuntien suurvalta-ajatteluun Suomen lähialueella, Inkerissä suomalaisen väestön seuduilla. Tätä aatteellista kehitystä seurataan venäläisen virallisen ideologian synnyn ja kehityksen yhteydessä. Artikkelissa tutkitaan venäläistä kunnallistoimintaa 1800-luvun lopussa Pietarin kihlakunnassa kansallispolitiikan näkökulmasta.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Leipä taivalten takana – liikkuminen 1800-luvun alun Suomessa

Toimeentulo ja hyvän elämän tavoittelu ovat saaneet aina ihmiset liikkeelle; yhä uudet sukupolvet ovat lähteneet leivän hankintaan kotipaikan ulkopuolelle tutustuen vieraisiin seutuihin ja uusiin ihmisiin. Liikkuminen oli 1800-luvulla tiukasti säädeltyä ja vaati todistuksia, varoja ja tietoa, mutta mahdollisuus oli olemassa niin talollisille, tilattomille, käsityöläisille kuin merimiehillekin – yhteiskunta oli liikkeessä.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Bushido: Silta yli Tyynenmeren?

Vuosina 1862-1933 elänyt Nitobe Inazô julkaisi 1900 Yhdysvalloissa englanniksi kirjan nimeltä Bushido, the Soul of Japan. An Exposition of Japanese Thought. Samurain poikana Moriokassa syntynyt Nitobe oli nuorena opiskelijana ilmaissut tavoitteekseen toimia siltana yli Tyynenmeren. Oliko Bushido-kirjalla rooli kulttuurien kohtaamisessa, ja jos oli, niin millainen se oli? Sen selvittämiseksi tarkastelen bushidô-idean historiaa, Nitobea Bushido-kirjan kirjoittajana, yleistä Japani-kuvan kehitystä lännessä, yhdysvaltalaisten mielikuvia Japanista ja japanilaisista sekä lopuksi kirjan vastaanottamista.

Birgittakorset: intresset för Heliga Birgitta och två forskares tankar kring grundandet av en ”S:ta Birgittas orden”

Gallén tackade för brevet och svarade på Stolpes kommentarer om sitt intresse för medeltidsmystikerna: ”Kan du en dag öppna den katolska mystikens rikedomar för den modärna [sic] svenska publiken, då har du gjort ett storverk. Uppgiften synes mig bland de svåraste tänkbara. Så helt har man hittills skärskådat den religiösa upplevelsen ur subjektiv synpunkt.”

2016/3
Koulutusideologiat ja marginaaliset oppilasryhmät - koulutushistorian näkökulmia vähemmistöjen kohtaamiseen

Mikä tieto on kaikkein tärkeintä? Herbert Spencer ja elämää myötäilevä opetussuunnitelma

Mikä tieto on kaikkein tärkeintä? Kysymyksellä viitataan suoraan tai epäsuorasti englantilaisen yhteiskuntateoreetikon Herbert Spencerin (1820–1903) vuonna 1861 julkaisemaan esseeseen ”What Knowledge is of Most Worth?”. Siinä Spencer esittää, että koulutuksen keskeisenä tavoitteena tulisi olla sellaisten tietojen tarjoaminen, jotka mahdollistavat yksilön selviämisen ja terveellisen elämän teollisessa yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa analysoimme Spencerin opetussuunnitelmateoreettista perintöä Michel Foucault’n biopoliittista valtaa ja elämän roolia ihmistieteissä koskevien huomioiden valossa.

2016/3
Koulutusideologiat ja marginaaliset oppilasryhmät - koulutushistorian näkökulmia vähemmistöjen kohtaamiseen

LAPSUUS LAITOKSESSA – suojelukasvatuksen kolhuja kahdessa polvessa

12-vuotias Pauli päätyi Pernasaaren koulukotiin 1940-luvun lopussa. 13-vuotias Timo katseli toisen koulukodin koivukujaa 1980-luvun alussa. Suojelukasvatusaate oli sitonut isän ja pojat kohtalot yhteen. Artikkelissani kohtaavat saman perheen miesten yhteinen elämänhistoria, kokemukset pahantapaiseksi määrittymisestä ja koulukodista eri vuosikymmeniltä sekä institutionaaliset rakenteet ongelmallisina pidettyjen yksilöiden koulimiseksi. Ylisukupolvinen kokemushistoria valottaa koulukotien kasvatustodellisuudesta puolia, jotka tähänastinen tutkimus ja historiankirjoitus ovat ohittaneet.

2016/3
Koulutusideologiat ja marginaaliset oppilasryhmät - koulutushistorian näkökulmia vähemmistöjen kohtaamiseen

SAAMELAISTEN JA AUSTRALIAN ALKUPERÄISKANSOJEN KOULUHISTORIAN ERITYISPIIRTEET

Artikkelissa tarkastellaan Suomen saamelaisten ja Australian alkuperäiskansojen koulutuksen historiaa ja aikalaisten koulutukseen liittyvää muistitietoa. Artikkeli perustuu näiden Suomen ja Australian kontekstien vertailulle. Erityispiirteenä on kumpaakin alkuperäiskansaa koskeva sulauttamisen eli assimilaation perintö. Artikkelin kirjoittajat painottavat, että nykyään koulutuksen tehtävänä on assimilaation jälkien korjaaminen kulttuurin- ja kielenelvytyksen avulla.

2016/3
Koulutusideologiat ja marginaaliset oppilasryhmät - koulutushistorian näkökulmia vähemmistöjen kohtaamiseen

Kansakouluun sopimattomiksi katsotut oppilaat Turussa 1921–1939: Apukoulusiirtojen perustelut sukupuoli- ja luokkanäkökulmasta

Kansakoulun ja oppivelvollisuuslain tarkoitus Suomessa oli sekä antaa koko kansalle mahdollisuus koulutukseen että kasvattaa heistä yhteiskunnalle hyödyllisiä yksilöitä. Kaikki oppilaat eivät kuitenkaan yltäneet koulun tavoitteisiin. Artikkelissa kartoitetaan, millä perusteilla näitä heikoimmin koulussa menestyviä oppilaita siirrettiin apukouluihin Turussa 1921-1939. Erityisesti tarkastellaan, miten perustelut erosivat tyttöjen ja poikien sekä eritaustaisten oppilaiden välillä, ja pohditaan syiden yhteyttä kasvatusideologiaan.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Kruunu talonpoikien turvana – Kruununmakasiineista annetut avustukset talonpojille Suomessa 1700-luvun alkupuolella

Suomessa koettiin 1700-luvun alkupuolella useita vakavia katoja, jotka edellyttivät kruunun organisoimia avustustoimia. Viljan jakaminen sitä tarvitseville toteutettiin kruununmakasiinien kautta. Artikkelissa selvitetään, miten paljon viljaa lainattiin makasiineista, mistä vilja oli peräisin ja miten takaisinmaksu toteutui. Tutkimuksessa osoitetaan, että viljan lainaus oli oleellinen osa kruununmakasiinien toimintaa ja että viime kädessä kruunu oli talonpoikien turvana katovuosina.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Kruunu, talonpojat ja maanomistus – Paikallisia kamppailuja liikamaista

Tarkastelen artikkelissani isojakoon liittynyttä liikamaiden erottamista kolmen esimerkkikylän avulla. Liikamaiden erottamisesta käytiin ankariakin kiistoja paikallisten talollisten sekä kruunun ja kruunun virkamiesten välillä. Artikkelini valottaa näitä paikallisia kiistoja sekä liikamaiden erottamista osana kruunun politiikkaa, jossa määriteltiin omistusoikeuksia ja verotusta

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Elis-isäntä ja valistuneen talonpojan ideaali

Varsinaissuomalaisen maanviljelijän Elis Kesälän toimet 1890-luvulta sotavuosiin vastaavat yllättävän hyvin ”pohjoismaisen valistuneen talonpojan” myyttiä, joka siis on myös todellisuutta. Kesälä-muistot ja kirjallinen jäämistö kuvaavat yksilötasolla samoja ilmiöitä, joita The cultural construction of Norden -artikkelikokoelma (1997) tutkaili taustoittaessaan Pohjoismaiden kansallisia identiteettejä.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Eino Jutikkala ja yhteiskunnallinen muutos maatalouden historiassa

Vaikka Eino Jutikkalaa pidetäänkin perustellusti sosiaali- ja taloushistorian klassikkona, hänen agraarihistoriallisia johtopäätöksiään Suomen historiasta jäsentävät näiden yleisesti tunnettujen ulottuvuuksien lisäksi myös voimakas ideologinen ulottuvuus, joka nousee esiin muutoksen kuvaamisessa ja käsitteiden käytössä. Artikkelin myötä historiografinen kuva Jutikkalasta maatalouden historiantutkimuksen merkkihenkilönä tarkentuu entisestään.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Hämäläistalonpojat ja isojako 1760-luvulla

Uudemmassa suomalaisessa ja ruotsalaisessa tutkimuksessa on korostettu talonpoikien myönteistä suhtautumista isojakoon, 1700-luvun puolivälissä käynnistyneeseen maanjako-olojen uudistukseen. Hämeessä yhteisnautinnan purkamista kuitenkin myös vastustettiin, ja vastarinta sai jopa järjestäytyneitä muotoja. Artikkelissa pohditaan, mistä kielteiset reaktiot johtuivat ja miksi ne keskittyivät juuri hämäläispitäjiin.

2016/1
Sodan todellisuus II

TARPEELLINEN VAI TARPEETON UHRAUS? JEAN GUÉHENNO, LA JEUNESSE MORTE JA ENSIMMÄISEN MAAILMANSODAN ANTAMA TEHTÄVÄ

Jean Guéhennon La Jeunesse Morte julkaistiin postuumisti vuonna 2008. Se on monella tapaa syntyajankohdalleen tyypillinen sotakuvaus, kaunokirjalliseen muotoon puettu mutta vahvasti omaelämäkerrallinen ”todistus” sodasta, jollaista ei ollut aiemmin koettu. Romaani tarjoaa näkökulman paitsi ensimmäisen maailmansodan inspiroimaan kirjoittamiseen, myös nuoren ranskalaisen vasemmistointellektuellin muotoutumiseen.

2016/1
Sodan todellisuus II

What Went Wrong in the Stories of Otherness? Finnish Soldiers of the Russo-Turkish War on the Road to Crushing Political Borders and Crossing Cultural Barriers, 1877-1878

For the Finns, the Russo-Turkish war lasted one year, of which less than half involved actual fighting. The rest of the time passed near Constantinople waiting for the return home. The war memoirs written by Finnish soldiers have some interesting cultural and ideological views that changed during the war. Innumerable memories and tales about the war and encountering the local foreign cultures changed the Finnish soldiers.

2016/1
Sodan todellisuus II

Uuden aselajin palveluksessa: Ääni ja musiikki suomalaisissa sotapropagandafilmeissä

Artikkelissa perehdytään suomalaisen elokuvapropagandan äänelliseen sisältöön 1940-luvun alkupuolella. Aineistona ovat Suomen puolustusvoimien katsaukset jatkosodan ajalta. Tarkastelun kohteina ovat määräävimmät äänelliset elementit suomalaisessa sotapropagandatyössä sekä musiikin suhde sodan äänelliseen todellisuuteen valtion propagandatuotoksissa. Äänellistä toteutusta peilataan katsausten esikuvina käytettyihin kansallissosialistisen Saksan viikkokatsauksiin sekä sota-ajan elokuvayleisön äänelliseen arkeen.

2016/1
Sodan todellisuus II

Preussi Saksan maailmanhistoriallisen tehtävän täyttäjänä – piensaksalainen historiankuva elokuvissa Bismarck ja Suuri kuningas

Wolfgang Liebeneinerin Bismarck ja Veit Harlanin Suuri kuningas kuvasivat Saksan historian dramaattisia hetkiä, Otto von Bismarckin valtiomiesuraa ja Preussin Fredrik Suuren voittoa seitsenvuotisessa sodassa. Nämä elokuvat pyrkivät vakuuttamaan saksalaiset toisen maailmansodan voitokkaasta lopputuloksesta. Filmeihin oli kuitenkin periytynyt jo 1800-luvulla syntynyt piensaksalainen historiankäsitys, jonka mukaan Saksan yhdistyminen Preussin johdolla oli maan historian lakipiste.

2015/4
Sodan todellisuus I

”Naisten karkeinta kuonaa”? Neuvostoliittolaiset naissotilaat suomalaisissa ja saksalaisissa toisen maailmansodan propagandavalokuvissa

Tarkastelen artikkelissani jatkosodan (1941—1944) ja Saksan Neuvostoliiton-vastaisen sotaretken (1941—1945) aikaisten suomalaisten ja saksalaisten kuvalehtien perusteella, millaisen mielikuvan kummankin maan propagandistit pyrkivät valokuvallisen propagandan avulla luomaan neuvostoliittolaisista naissotilaista ja miten nämä kuvat erosivat toisistaan.

2015/4
Sodan todellisuus I

Makaaberia veribalettia ja synkkää humanismia: Japanilaisten sotarikosten kuvaaminen Nankingin verilöylyyn keskittyvissä elokuvissa

Artikkelin keskiössä ovat laajan kansainvälisen levityksen saaneet elokuvat Black Sun: The Nanking Massacre (1995), Nanjingin verilöyly (2009) ja John Rabe (2009). Voiko elokuvien tematiikan johtaa suoraan toisen Kiinan-Japanin sodan militaristisesta ja rotuideologisesta eetoksesta, vai onko tehty Kiinan ja Japanin välillä tällä(kin) hetkellä vallitsevan tulehtuneen poliittis-kulttuurisen tilanteen edellyttämiä myönnytyksiä?

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

Huonomaineinen aristokraatti: Otto Wilhelm Klinckowströmin skandaaleista

Ruotsalaissyntyinen aristokraatti Otto Wilhelm Klinckowström (1778-1850) eli elämänsä kohusta kohuun. Hän joutui aikalaisten arvostelun, pilkan ja juorujen kohteeksi. Kuolemansa jälkeen Wilhelm Klinckowströmistä tuli niin Suomessa kuin Ruotsissa paheellisen aristokraatin symboli. Miten Wilhelm Klinckowströmin teot sekä persoona vaikuttivat hänen maineeseensa, ja miksi hän oli niin otollinen kohde moraalikoodistoltaan muuttuvassa ajassa?

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

Elinkeinoluvat ja talouselämän monipuolistuminen 1800-luvun alun Suomessa

1800-luvun ensivuosikymmenet olivat elinkeinotoiminnan monipuolistumisen aikaa Suomessa. […] Väestönkasvun ja yleisen vaurastumisen myötä siirtyminen omavaraisuudesta kulutushyödykkeiden ostamiseen voimistui. Tässä artikkelissa tutkimme talouselämää 1800-luvun alun Suomessa nostamalla tutkimuksen keskiöön eri viranomaistahoilta haetut elinkeinoluvat, niiden hakuprosessit sekä sen, mitä ne kertovat elinkeinotoiminnan monipuolistumisesta ja ajankohdan kulutuskulttuurista.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

MAGNUS VON WRIGHTIN SOSIAALISISTA VERKOSTOISTA 1840–1860-LUVUILLA: VUOROVAIKUTUKSEN SISÄLLÖN TARKASTELUA

Suomalaisen järjestäytyneen museo- ja keräilytoiminnan ja taide-elämän pohja luotiin, kun Suomen Taideyhdistys perustettiin vuonna 1846. Tämä artikkeli keskittyy Taideyhdistyksen varhaisiin vuosiin, vuosien 1846 ja 1860-luvun loppupuolen väliseen aikaan ja Yhdistyksen niihin toimijoihin ja avainhenkilöihin, jotka aikaisemmassa tutkimuksessa ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

2015/2
Monitieteinen historiantutkimus - Historiografia ja tulevaisuus

Mikä tekee ”sota-ajasta” muistettavan? Sota ja kollektiivinen muistaminen

Mitä tarkoittaa ”sota-aika”? Milloin vallitsee sota-aika? Kuinka sota, tunteet ja ajan ymmärrys liittyvät toisiinsa? Tämä artikkeli pyrkii lyhyesti hahmottamaan kolme ”sota-ajalle” tyypillistä ajan ja paikan kokemistapaa, jotka auttavat ymmärtämään sota-ajan sitkeää merkitystä kollektiivisessa muistamisessa ja yleisessä historiakulttuurissa.

2015/2
Monitieteinen historiantutkimus - Historiografia ja tulevaisuus

Arktinen käänne politiikassa ja tutkimuksessa

Suomelle – kuten muillekin arktisille maille – pohjoisen kehittämisen päämotiivi on alusta alkaen ollut taloudellinen hyöty ja myöhemmin, etenkin kylmän sodan aikana, myös turvallisuuspolitiikka. Nykyään, viimeisen arktisen käänteen myötä pohjoinen kulttuuris-historiallisena (eksoottisena) maana, paikkana ja tilana, on saanut ei-materiaalista myönteistä vastakaikua osakseen.

2015/2
Monitieteinen historiantutkimus - Historiografia ja tulevaisuus

Aatehistoria ja digitaalisten aineistojen mahdollisuudet

Digitaalisten aineistojen osalta aatehistorian tutkimuksen kannalta käyttökelpoisia aineistoja on jo hyvin tarjolla. Esimerkiksi Suomen kansalliskirjaston kokoelmat ovat tällaisia. Kotimaiset aineistot tarjoavat kiintoisan ja luontevan tutkimuskohteen aatehistorian tutkimukselle. Lisähaasteena tutkimuksessa on kehittää menetelmiä joilla tekstiaineistoita yhdistäviä ja erottavia piirteitä voitaisiin sujuvasti analysoida yli kielirajojen.

2015/1
Vasemmistolaista historiaa kartoittamassa

”Ainakin vuori on kääntämättä.” Nuortaistolaisuuden muistaminen ja menneisyyden radikalismi

Itse taistolaisuus on mielenkiintoinen ilmiö, mutta mielenkiintoista on myös sen muistelun tavat: entinen radikaali nuoriso ja heidän aikalaisensa muistelevat nuoruuttaan monella eri tavalla. On hauskanpidon taistolaisuutta, jossa juhlat ja yhdessä oleminen korostuvat. On myös vallankumouksellisten ja maanpettureiden taistolaisuutta, jossa taistolaisten nähtiin muodostavan ihan oikean uhan Suomen itsenäisyydelle Neuvostoliittoa ihannoidessaan.