Kirjoittajille

(på svenska)

Ohessa perusohjeet (PÄIVITETTY MARRASKUUSSA 2014) artikkelin kirjoittajalle. Ohjeistukset ovat pääpiirteissään samat eri artikkelityypeille.

Ennen ja nyt julkaisee referee-artikkeleita, katsausartikkeleita (konferenssiraportit, tieteelliset katsaukset, kolumnit), väitöslektioita, haastatteluja ja kirja-arvosteluja. Referee-artikkelien toivottu laajuus on noin 15-20 liuskaa (riviväli 1,5). Muut artikkelityypit ovat lyhyempiä, 2–14 liuskan mittaisia. Artikkeleita julkaistaan suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Jos artikkelin kieli ei ole kirjoittajan äidinkieli, neuvotellaan kielentarkastuksesta erikseen.

Yksittäiset artikkeliehdokkaat tai teemaideat voi toimittaa päätoimittajalle tai lähimmälle toimituskunnan jäsenelle. Aikakauslehti ottaa mielellään vastaan arvostelukappaleita teoksista. Arvostelut sijoitetaan myös Agricolan arvostelutietokantaan.

TEKSTIMUOTOILU

Taiton helpottamiseksi pyydämme, jos suinkin mahdollista, käyttämään seuraavia muotoiluja. Ne nopeuttavat artikkelin käsittelyä ja taittoa.

Otsikoissa TULEE käyttää otsikkotyylejä [Otsikko 1, Otsikko 2 / H1, H2…], koska taitto-ohjelma tunnistaa ne ja muotoilee ne automaattisesti. Artikkelin nimi on otsikkotasoa 1, alaotsikot tasoa 2.

Asiakirjassa tulisi mieluiten käyttää kappaletyyliä, joka lisää automaattisesti kappalevälin rivinvaihdolla. Ensimmäisen rivin sisennystä ei käytetä. Tekstin riviväli on 1,5 ja kaikkien marginaalien tulisi olla 2,0 cm. Viitteet merkitään tekstinkäsittelyohjelman automaattisina muotoiluina artikkelin loppuun (EI sulkeissa tekstin sisälle. Viitteiden muotoilusta on ohjeet tämän sivun lopussa.

Teksti toimitetaan DOC- tai RTF-muodossa. Tallenna tiedosto omalla sukunimelläsi, esim. virtanen.rtf

Artikkelin loppuun tulisi liittää virkkeen mittainen kuvaus kirjoittajasta, esimerkiksi ”Kirjoittaja on filosofian maisteri, joka viimeistelee väitöskirjaansa [aihe] Turun yliopiston historian laitoksella”.

Kun artikkeli on valmistunut, tulee vielä kirjoittaa tekstitiedoston alkuun 300-500 merkin mittainen ote, joka kiinnostavasti kuvaa artikkelin aihetta. Tätä käytetään lehden etusivulla artikkelin esittelemiseksi.

Kursivointi. Julkaisujen nimet ja vieraskieliset käsitteet , esim. gender history, kursivoidaan. Henkilönnimiä ei lihavoida eikä kursivoida.

Ajatusviivat ja yhdysviivat. Vuosien välillä (1775–1780), sivunumeroiden välillä (26–32), tarvittaessa virkkeissä ajatusviivoina. Lyhyt yhdysviiva esimerkiksi sanoissa Länsi-Eurooppa, sini- ja valkosävyinen.

Lainausmerkit. Lainausmerkeistä käytetään ensisijaisesti ”kaksinkertaisia lainausmerkkejä” (ja ’yksinkertaisia’ lainausten sisällä esitettävistä lainauksista). Kolme riviä pidemmät lainaukset tulee erottaa erilliseksi, sisennetyksi kappaleekseen ilman lainausmerkkejä lainauksen alussa tai lopussa

Pisteitä ja pilkkuja käytetään loogisesti riippuen siitä, kuuluuko piste lainauksen sisälle vai itse virkkeeseen. Esimerkkejä:

~ Kirjeessään hän totesi: ”Kuten olen aina sanonut, ‘concordia res parvae crescunt’.”

~ Heidän mottonsa oli ”concordia res parvae crescunt”.

Alkukirjainten välille jätetään välilyönti: H. M. Scott (ei H.M. Scott).

TAULUKOT, KUVAT, ÄÄNITTEET JA VIDEOT

Kirjoittajan toivotaan hankkivan artikkeliinsa liittyvät kuvat (2-3 kpl) käyttöoikeuksineen. Seuraavilta sivuilta löytyy vapaasti käytettäviä historia-aiheisia kuvia:

http://commons.wikimedia.org/wiki/Etusivu

https://www.flickr.com/photos/internetarchivebookimages/

https://www.flickr.com/photos/britishlibrary

https://www.flickr.com/photos/library_of_congress/

http://www.shorpy.com/

Huom! Muista kuitenkin aina tarkistaa, että kuvien käytölle ei ole estettä.

Kuhunkin artikkeliin tarvitaan yksi iso kuva ja artikkelin pituudesta riippuen 1-3 pienempää kuvaa. Ison kuvan leveysvaatimus on 1200 pikseliä. Pienempien kuvien vastaava resoluutiovaatimus on 450. Kuvat pyydetään lähettämään digitaalisessa JPG-muodossa. Kuvat pyydetään jättämään erillisinä tiedostoina, nimettyinä johdonmukaisesti sukunimen mukaan (esim. virtanen 1.jpg, virtanen2.jpg jne). Kuvien sijoittelu pyydetään merkitsemään artikkeliin samalla tavoin, esim. ”kuva: virtanen1.jpg, kuva: virtanen2,pg” jne. Hyvin laajat kuvat julkaistaan erillisinä liitetiedostoina. Jos ei toisin sovita, kirjoittaja vastaa kuvien mahdollisten käyttöoikeuksien varmistamisesta. Toimitus antaa tarvittaessa lisätietoja.

Monimutkaiset taulukot ja kuvaajat pyydetään lähettämään myös erikseen toimituksen kanssa sovittavassa muodossa. Äänitteiden ja videoiden lähettämisestä tulee sopia erikseen.

LOPPUVIITTEET JA KIRJALLISUUSLUETTELON MUOTOILU

Artikkeleissa käytetään loppuviitteitä, joiden numeroinnissa käytetään arabialaisia numeroita. Julkaisuista käytetään lyhyttä viitemuotoa (kirjoittajan sukunimi, vuosiluku ja sivunumero), joita tarkennetaan tarvittaessa. Lähdeviittteet sijoitetaan artikkelin loppuun kirjoitusohjelman automaattisella loppuviitetoiminnolla.

Artikkelin lopussa on luettelo ”Lähteet ja tutkimuskirjallisuus”, johon kootaan kaikki lähdeviitteissä mainitut lähteet ja julkaisut. Tarvittaessa lähde- ja kirjallisuusluettelossa käytetään artikkelin aiheen ja aineiston vaatimusten mukaan erillisiä alaotsikoita, esimerkiksi ”Lähteet”, ”Lähdejulkaisut”, ”Sanomalehdet”, ”Viranomaisjulkaisut” ja ”Tutkimuskirjallisuus”.

Bibliografisten tietojen muotoilussa noudatetaan syksystä 2012 pääosin samanlaisia muotoiluohjeita kuin SKS:n historiasarjojen yleisohjeissa sekä Historiallisen aikakauskirjan vuonna 2012 uudistetuissa ohjeissa (http://pro.tsv.fi/haik/ohjeet.htm). Tavoitteena on yhtenäistää alan viittaustapoja, vaikka erojakin jää – merkittävimpänä se, että Ennen ja nyt -artikkeleissa on lopussa lähde- ja kirjallisuusluettelo, kun taas Historiallisessa aikakauskirjassa täydelliset bibliografiset tiedot annetaan, kun lähteeseen tai teokseen viitataan ensimmäistä kertaa viitteessä. Alla on tarkentavia esimerkkejä Ennen ja nyt -julkaisun ohjeista.

Lähteet

Loppuviitteessä etenemisjärjestys pienemmästä arkistoyksiköstä suurempaan, arkisto- ja lähdetyypin vaatimalla tarkkuudella. Tarvittaessa ilmoitetaan esimerkiksi sivunumero tai folionumero (sivunumerot ilmoitetaan ilman ”s.” -merkintää, mutta folionumerointia voi täsmentää merkinnällä ”f.” sekä ”recto/verso” tai ”r-/v.” -maininnalla). Päivämäärien osalta muotoiluun vaikuttaa artikkelin kieli.

Esimerkkejä:

Arvid Erikssonin kirje Ture Jönssonille 12.4.1599. Acta Historica I, Kansallisarkisto.

Arvid Erikssons brev till Ture Jönsson, 12 april 1599. Acta Historica I, Finlands nationalarkiv.

Mr. Lamb’s letter to Sir Henry Pidgeon, 5 Aug 1965. Sir Henry Pidgeon’s Archives,

Vol. 1 p. 5, Archives of Shangri-La.

Lähdeluettelossa arkistotiedot ilmoitetaan lyhyesti. Arkiston nimi (esim. Kansallisarkisto / nationalarkiv) ilmoitetaan kieliasussa, joka on artikkelin kirjoituskielen ja vakiintuneen tavan mukainen

Esimerkkejä:

Kansallisarkisto

Acta Historica I

Finlands nationalarkiv

Acta Historica I

Archives of Shangri-La

Sir Henry Pidgeon’s Archives

Lähdejulkaisut

Lähdeviitteissä käytetään kunkin aineiston osalta vakiintunutta viittaustapaa, esimerkiksi lähdejulkaisun otsikkoa ja sivunumeroa tai asiakirjanumeroa.

Esimerkkejä:

Anonymous Letters and Documents 17001702, 556.

Bidrag till Finlands Historia IV, asiakirja nro. 145.

Royal Orders, Vol. III, 46–50.

Lähdeluettelossa aakkostus loogisesti lähdeviitemerkintöjen mukaan: jos lähdeviitteessä on annettu julkaisun otsikko, aakkostetaan otsikon mukaan jne. Merkinnät ”Ed./red./toim.” jne. ilmoitetaan artikkelissa käytetyn kielen mukaisesti.

Esimerkkejä:

Anonymous Letters and Documents 17001702. Toim. Ragvald Halvardsson. Swedish Books, Stockholm 2000.

Bidrag till Finlands historia IV. Red. Reinhold Hausen. Kejserliga senatens tryckeri,

Helsingfors 1912.

Royal Orders in Print, Vols. I–VI. Ed. Robert Dudley. Royal Books, London 1580.

Kirjallisuusviitteet

Lähdeviitteissä:

Renvall 1939, 56.

Immonen, Lempiäinen & Rosendahl (toim.) 2007. (Huom. Tämä viittaus on koko toimitettuun teokseen.)

Koskinen 2005, 239.

Kirjallisuusluettelossa:

Jos tekijöitä on useampia, kirjoittajien tai toimittajien nimien väliin tulee merkki &. Toimittajan tai toimittajien nimen perässä käytetään merkintää (toim.) ennen teoksen nimeä, ilman pilkkua tai välimerkkiä.

Jos samalta tekijältä viitataan samana vuonna julkaistuihin kahteen tai useampaan teokseen, ne erotetaan toisistaan pienillä kirjaimilla julkaisuvuoden jälkeen välittömästi ilman välilyöntiä, esimerkiksi 1998a ja 1998b.

Isoja ja pieniä kirjaimia teosten nimissä käytetään kullekin kielelle ominaisten konventioiden mukaan: suomalaisissa ja esim. ruotsalaisissa ja ranskalaisissa otsikoissa ei isot kirjaimet tulevat vain alkuun ja erisnimiin, englanninkielisissä nominit ja verbit isolla, saksassa erisnimet ja substantiivit.

KOKONAISISTA TEOKSISTA ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, etunimi, piste, teoksen nimi kursivoituna (mahdolliset otsikkotasot erotetaan pisteellä eikä esimerkiksi kaksoispisteellä tai ajatusviivalla), piste, mahdollinen julkaisusarja ja osan numero, piste, kustantaja, kustannuspaikka, julkaisuvuosi.

Esimerkkejä:

Renvall, Pentti. Klaus Fleming und der Finnische Adel. In der Anfangsphasen der Krise der Neunziger jahre des 16. Jahrhunderts. Sonderausgabe aus den Annales Universitatis Turkuensis Ser. B, Tom. XXIV. Turun yliopisto, Turku 1939.

Immonen, Visa, Lempiäinen, Mia & Rosendahl, Ulrika (toim.). Hortus novus. Fresh approaches to medieval archaeology in Finland. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XIV. The Society for Medieval Archaology in Finland, Turku 2007.

AIKAKAUSKIRJOJEN ARTIKKELEISTA ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, etunimi, piste, artikkelin nimi ilman lainausmerkkejä (elleivät lainausmerkit sitten kuulu artikkelin nimeen), mahdolliset otsikkotasot erotetaan pisteellä eikä esimerkiksi kaksoispisteellä tai ajatusviivalla, piste, aikakauskirjan nimi kursivoituna, ei pilkkua, vuosikerran järjestysnumero (tarvittaessa voidaan ilmoittaa vuosikerran ohella myös lehden numero, jolloin malli on seuraava: vuosikerran järjestysnumero, kaksoispiste, lehden numero), julkaisuvuosi suluissa, pilkku sekä sivunumerot ilman s.-lyhennettä.

Esimerkki:

Koskinen, Ulla. Friends and brothers. Rhetoric of friendship as a medium of power in late-16th-century Sweden and Finland. Scandinavian Journal of History 30:3–4 (2005), 238–248.

KIRJOJEN OSISTA Kirjoittajan sukunimi, etunimi, piste, artikkelin nimi ilman lainausmerkkejä (elleivät lainausmerkit kuulu artikkelin nimeen), mahdolliset otsikkotasot erotetaan pisteellä eikä esimerkiksi kaksoispisteellä tai ajatusviivalla, piste, sana Teoksessa, toimittajan (toimittajien) etunimi, sukunimi, (toim.), ei pilkkua, teoksen nimi kursivoituna, mahdolliset otsikkotasot erotetaan pisteellä eikä esimerkiksi kaksoispisteellä tai ajatusviivalla, piste, mahdollinen julkaisusarja kursivoimattomana, ei pilkkua, järjestysnumero ilman kursivointia), piste, kustantaja, kustannuspaikka, vuosi, pilkku (jos viitataan sivuihin), viitatut sivut ilman s.-lyhennettä.

Esimerkki:

Tuhkanen, Totti. Miten Kumlingen kirkkomaalari löysi hämärän värit? Teoksessa Leena Rossi & Hanne Koivisto (toim.) Monta tietä menneisyyteen. Omistettu professori Keijo Virtaselle ja apulaisprofessori Kari Immoselle heidän täyttäessään 50 vuotta. Turun kulttuurihistoria, Turku 1995, 23–29.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *