Avainsana-arkisto: digitaalinen historiantutkimus

2019/2
Digitaalinen historiantutkimus
Johdannot

Tietokannoista tulkintoihin: digitaalisen historiantutkimuksen käytäntöjä

Petri Paju, Heli Rantala ja Hannu Salmi Kommentoi

Digitaalinen historiantutkimus voidaan nähdä uutena tai vanhana, näkökulmasta riippuen. Yhtäältä historiantutkijat ryhtyivät käyttämään tietokoneita apuvälineinään jo 1960-luvun lopulla myös Suomessa, toisaalta laskennallisiin menetelmiin perustuva uusin digitaalinen historia on kokenut voimakkaan nousun 2010-luvulla. Viime vuosina Suomessa on tutkittu menneisyyttä laskennallisin menetelmin useassa hankkeessa sekä analysoitu myös digitaalisen historian taustoja ja muotoutumista. Tämä Ennen ja nyt -lehden erikoisnumero keskittyy alan tuoreisiin tutkimustuloksiin. Millaisia näkökulmia hankkeet ovat tuottaneet ja mitä on kenties luvassa jatkossa? Erikoisnumeron tavoitteena on avata historiantutkimuksen uusien menetelmien – ja samalla digitaalisten aineistojen – tuottamia tuloksia ja niissä edelleen piileviä mahdollisuuksia niin historiantutkijoille kuin kaikille kiinnostuneille. Tässä tarkoituksessa pidämme erityisen tärkeänä julkaista uusien menetelmien tuloksia suomen kielellä.

2019/2
Digitaalinen historiantutkimus
Referee-artikkelit

Jäkälän paluu: Jäkälävalistus ja tekstien uudelleenkäyttö historiallisen tutkimusteeman jäsentäjänä

Petri Paju Kommentoi

Digitaalisen historiantutkimuksen avulla artikkelissa tutkitaan jäkälän käyttöön liittyvää tekstintoistoa sanomalehdistössä 1860-luvulta vuoteen 1918. Tulosten mukaan valistus jäkälän käytön lisäämiseksi nostettiin tuolloin toistuvasti esiin lehdistössä. Jo 1800-luvun alussa alkanut jäkälävalistus koski vaihtelevasti niin jäkäläleivän kuin jäkälärehun valmistamista. Tutkimuksessa hyödynnettyä tekstin uudelleenkäytön tietokantaa on mahdollista soveltaa monen tutkimusaiheen jäsentämiseen ja makrotason analyysiin.

2019/2
Digitaalinen historiantutkimus
Katsaukset

Suomenkielisen lehdistön paikalliskirjekulttuuria tallentava digitaalinen Translocalis-tietokanta

Heikki Kokko Kommentoi

Suomenkieliseen lehdistöön muotoutui sen alkuvaiheessa 1800-luvun puolivälissä laaja lukijakirjekulttuuri, joka teki siitä eräänlaisen varhaisen interaktiivisen median. Lukijakirjekulttuurin keskeinen piirre oli, että siihen osallistuneet tuhannet yhteiskunnan eri kerroksista olleet kirjoittajat kirjoittivat tekstinsä eri paikallisyhteisöjen nimissä. Translocalis on Tampereen yliopistossa toimivan Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikön systemaattisesti kokoama digitaalinen tietokanta näistä 1800-luvulla suomenkielisessä lehdistössä julkaistuista paikalliskirjeistä. Paikalliskirjeiden kokoaminen yhteen digitaaliseen tietokantaan tekee niistä ajallisesti ensimmäisen suomenkielisen väestönosan omakätisesti kirjoittaman jälkipolville säilyneen tutkimusaineiston, joka on yhteiskunnallisesti kattava.

2019/2
Digitaalinen historiantutkimus
Referee-artikkelit

Kekkonen, Euroviisut ja Helsinki – kansallinen audiovisuaalinen perintö NER-analyysin tunnistamana

Maiju Kannisto ja Pekka Kauppinen Kommentoi

Kansallista audiovisuaalista arkistoa rakennettaessa tehdään monenlaisia valintoja, millainen kansallinen perintö tallennetaan jaettavaksi ja muistettavaksi. Artikkelissa tutkimme audiovisuaalisen arkiston kaanonia nimentunnistuksen avulla FiNER-työkalulla. Jäljitämme Ylen Elävän arkiston metadatasta henkilöitä, tapahtumia, paikkoja ja vuosia, joita arkistossa painotetaan. Artikkeli avaa metadata-aineiston ja nimentunnistuksen mahdollisuuksia ja rajoituksia historiallisessa tutkimuksessa.

2019/2
Digitaalinen historiantutkimus
Katsaukset

Digitaalinen historiantutkijan työkenttänä: Pohjoismainen digitaalisten ihmistieteiden kokous (Kööpenhamina, 5.-8. maaliskuuta 2019)

Matti La Mela Kommentoi

Pohjoismainen digitaalisten ihmistieteiden konferenssi DHN 2019 (Digital Humanities in the Nordic countries) järjestettiin tänä vuonna Kööpenhaminassa. DHN2019 toi omalla pohjoismaisella otteellaan esiin digihumanismin tuoreinta tutkimusta.

2019/2
Digitaalinen historiantutkimus
Referee-artikkelit

Onko syytä suuttua? Ärtymyksen ilmaisu 1890-luvun yleisönosastoissa

Satu Sorvali Kommentoi

1800-luvun lopun suomalaisten sanomalehtien yleisönosastoissa ilmaistiin usein ärtymystä, aivan kuten nykyäänkin. Yhä useampi säädystä ja asemasta riippumatta saattoi ottaa julkisesti kantaa yhteiskunnan asioihin ja siten rakentaa kaikkia yhteiskuntaluokkia yhdistävää merkitysmaailmaa. Yksilön ärtymyksen tunteen ilmaisu mielipidekirjoituksessa saattoi johtaa kollektiiviseen tunteeseen, nostaa yhteishenkeä ja panna alulle yhteiskunnallisen muutoksen.

2019/2
Digitaalinen historiantutkimus
Referee-artikkelit

Tekstien pitkä elämä: Ajassa liikkuvat tekstit suomalaisessa sanomalehdistössä 1771–1920

Heli Rantala, Hannu Salmi, Aleksi Vesanto ja Filip Ginter Kommentoi

Artikkeli käsittelee Computational History and the Transformation of Public Discourse in Finland, 1640–1910 (COMHIS) hankkeen osana tehtyä, suomalaisessa sanomalehdistössä tapahtunutta tekstien uudelleenkäyttöä, jota on tutkittu hankkeessa kehitetyn tekstinlouhintamenetelmän avulla. Tarkastelu keskittyy tämän laajemman ilmiön yhteen muotoon, niin sanottuun pitkän aikavälin uudelleenkäyttöön, mikä tarkoittaa saman tekstin kierrättämistä lehdestä toiseen useiden vuosikymmenten tai jopa yli sadan vuoden aikajänteellä. Artikkelissa esitämme, että tämän tekstien pitkän kierrättämisen kautta lehdistö osallistui merkittävällä tavalla kirjallisen kulttuuriperinnön rakentamiseen.