Pääkirjoitukset

2019/4
Tieto liikkeessä pitkällä 1800-luvulla
Johdannot

Tieto liikkeessä pitkällä 1800-luvulla

Taneli Hiltunen Kommentoi

Ennen ja nyt tarttuu vuoden tauon jälkeen perinneaiheeseensa, Ranskan suuresta vallankumouksesta aina esimmäisen maailmansodan loppuun ulottuvaan pitkään 1800-lukuun. Kuten aiemminkin, numero sai alkunsa 1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssista, joka järjestettiin tällä kertaa Oulun yliopistossa 24.–25.1.2019. Kaikki artikkelit perustuvat siellä pidettyihin esitelmiin. Liikkeessä ovat sekä tieto ja taidot monissa muodoissaan että niiden levittäjät ja vastaanottajat.

2019/2
Digitaalinen historiantutkimus
Johdannot

Tietokannoista tulkintoihin: digitaalisen historiantutkimuksen käytäntöjä

Petri Paju, Heli Rantala ja Hannu Salmi Kommentoi

Digitaalinen historiantutkimus voidaan nähdä uutena tai vanhana, näkökulmasta riippuen. Yhtäältä historiantutkijat ryhtyivät käyttämään tietokoneita apuvälineinään jo 1960-luvun lopulla myös Suomessa, toisaalta laskennallisiin menetelmiin perustuva uusin digitaalinen historia on kokenut voimakkaan nousun 2010-luvulla. Viime vuosina Suomessa on tutkittu menneisyyttä laskennallisin menetelmin useassa hankkeessa sekä analysoitu myös digitaalisen historian taustoja ja muotoutumista. Tämä Ennen ja nyt -lehden erikoisnumero keskittyy alan tuoreisiin tutkimustuloksiin. Millaisia näkökulmia hankkeet ovat tuottaneet ja mitä on kenties luvassa jatkossa? Erikoisnumeron tavoitteena on avata historiantutkimuksen uusien menetelmien – ja samalla digitaalisten aineistojen – tuottamia tuloksia ja niissä edelleen piileviä mahdollisuuksia niin historiantutkijoille kuin kaikille kiinnostuneille. Tässä tarkoituksessa pidämme erityisen tärkeänä julkaista uusien menetelmien tuloksia suomen kielellä.

2019/1
Ranskan historia Suomessa 2000-luvulla
Johdannot

Suomalainen Ranskan historian tutkimus nyt ja tulevaisuudessa

Heta Aali ja Rose-Marie Peake Kommentoi

Ei ole kovinkaan liioiteltua sanoa, että Euroopan historia on leimallisesti Ranskan historiaa. Tästä huolimatta Ranskan historian tutkimusta tehdään EU-Suomessa melko vähän ja hajanaisesti. Tässä numerossa luodaan katsaus tutkimuksen nykytilaan ja viitoitetaan suuntia uudelle tutkimukselle. Idea Ranskan historian teemanumerosta sai alkunsa Helsingin yliopistolla kesäkuussa 2017 pidetystä Suomen ja Ranskan historialliset suhteet -symposiumista. Artikkelit pohjautuvat symposiumissa pidettyihin esitelmiin. Teemanumeron avulla toivomme lisäävämme sekä historiallisen Ranska-tutkimuksen näkyvyyttä että tutkijoiden verkostoitumista.

2018/4
Kuva historiantutkimuksessa
Johdannot

Erään mutkikkaan suhteen anatomia – Valokuvat ja historiantutkimus

Olli Kleemola Kommentoi

Tässä numerossa eri aloilta ja yliopistoista tulevat suomalaistutkijat esittelevät kuva-aineistoihin perustuvaa tutkimustaan. Lähteenä käytetään monenlaisia valokuvia, ja kuville esitetään monenlaisia kysymyksiä. Artikkeleita yhdistää aito kiinnostus kuvan arvoon lähdeaineistona, ja artikkelit osoittavatkin, miten eri tavoin kuva-aineistoa voi käyttää lähteenä ja miten monenlaisiin kysymyksiin siitä voi saada vastauksen. Kaikkia artikkeleita yhdistää myös ymmärrys siitä, että kuva-aineiston käyttöä lähteenä ei pidä tarkastella vastakkainasetteluna tai joko-tai -asetelmana: kuva-aineisto on lähteenä parhaimmillaan, kun sitä käytetään rinnan muiden aineistoryhmien kanssa.

2018/3
Monipuolista Suomi-kuvaa eilen ja tänään
Johdannot

Meille ja muille tarjottua Suomi-kuvaa

Virpi Kivioja Kommentoi

Kansakunnan rakentamisen kaudelta 1800-luvulta lähtien suomalaisia ovat kiinnostaneet kysymykset oman kansallisuuden ja kotimaan luonteesta ja maineesta. Suomalaiset ovat pyrkineet määrittelemään jaettua yhteisöllistä identiteettiään, mikä on ollut jatkuvaa neuvottelua erilaisten käsitysten välillä. Suomalaisia on myös kiinnostanut Suomen ja suomalaisten ”imago” ulkomailla: mielikuviin Suomesta ja suomalaisista on koetettu vaikuttaa eri tavoin, mikä on samalla herättänyt pohdintoja siitä, mitä asioita milloinkin täytyisi korostaa ja mitä häivyttää taka-alalle. Tavoitteena ei aina ole ollut tuottaa mahdollisimman sympaattista vaikutelmaa, sillä Suomi-mielikuvia on käytetty mitä moninaisempien pyyteiden välineenä. Tuottamalla tietoisesti negatiivisia mielikuvia Suomesta on pyritty ajamaan omaa ja jopa vahingoittamaan Suomen etua.

2018/2
Satavuotias Suomi katsoi peiliin
Johdannot

Satavuotias Suomi katsoi peiliin ja menneisyyteensä

Kimmo Elo Kommentoi

Vuonna 2017 Suomi ja suomalaiset juhlivat itsenäisyytemme satavuotista taivalta maamme oloissa ehkä poikkeuksellisenkin laajasti ja monikerroksisesti. Kenelläkään ei varmastikaan ole täydellistä kuvaa siitä tapahtumien kirjoista, joiden kyljessä komeili ”Suomi 100” […]

2018/1
Ortodoksien 1900-luvun historiaa Suomessa
Johdannot

Ortodoksisuus 1900-luvun Suomessa

Heli Kananen Kommentoi

Vuoden 2018 ensimmäisen numeron teemana on Ortodoksisuus 1900-luvun Suomessa. Idea ortodoksien ja ortodoksisen kirkon menneisyyttä tarkastelevien tai sitä sivuavien artikkelien teemajulkaisusta syntyi keväällä 2017 järjestetyn Ortodoksisuuden tutkijana II -symposiumin jälkeen.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II
Johdannot

Soitinten ja kirkkolaulun problematiikasta digitaalisen kirjeen katoavaan aineellisuuteen

Taneli Hiltunen Kommentoi

Siinä missä viime numerossa painopiste oli enimmäkseen taloudellisissa ja sosiopolittisissa näkökulmissa pitkään 1800-lukuun, tällä kertaa suurennuslasin alla on kulttuuri kaikessa monimuotoisuudessaan. Laaja kirjo pätee myös lähteisiin ja tutkimusmenetelmiin, joten voisiko tämänvuotista 1800-luku-kokonaisuutta tyylikkäämmin päättää? Kaikki artikkelit ovat 1800-luvun tutkimuksen verkoston yhdeksännen vuosikonferenssin esitelmien pohjalta syntyneitä.

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I
Johdannot

Maoreista kruununmetsätorppareihin

Taneli Hiltunen Kommentoi

Jälleen on se aika vuodesta, kun 1800-luku valtaa Ennen ja nyt -lehden etusivun. Perinteiseen tapaan lähtösysäyksenä toimi 1800-luvun tutkimuksen verkoston tammikuinen, järjestyksessään yhdeksäs, vuosikonferenssi, joka järjestettiin tällä kertaa Jyväskylässä. Kattoteemaksi oli valikoitunut ”Materiaalinen kulttuuri ja kulttuurin materiaalisuus pitkällä 1800-luvulla”, mikä viestittää siitä voimasta, jolla materiaalisuus kaikissa muodoissaan on lyönyt läpi tutkimuskohteena viime aikoina.

2017/2
Utopia
Johdannot

Utopiat ennen ja nyt

Pertti Grönholm ja Liisa Seppänen Kommentoi

Nykyään utopiat ja dystopiat, etenkin kulttuurin tuotteina, ovat osa ihmisen pyrkimystä paitsi nähdä ja ennakoida tulevia aikoja, myös varautua ja valmistautua yhä nopeammiksi koettuihin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Utopiat esittävät vaihtoehtoja ja antavat toivoa, kun taas dystopiat tekevät meidät kriittisiksi ja varovaisiksi.

2017/1
Pelit ja historia
Johdannot

Pelit ja historia

Jaakko Suominen, Anna Sivula ja Derek Fewster Kommentoi

Suomessa – kuten muuallakin – sekä historiapelien että pelihistorian tutkimukselle voidaan löytää pitkiä historiallisia jatkumoita, mutta kumpikin aihealue alkoi aktivoitua 1990-2000-lukujen vaihteessa. Syynä tähän oli digitaalisen pelaamisen yleistyminen sekä se, että yliopistoille oli tullut uusia opiskelijapolvia ja aloittelevia tutkijoita, joilla oli jo oma pidempiaikainen kiinnostus pelaamiseen.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku
Johdannot

Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Taneli Hiltunen Kommentoi

Vuosi 2016 alkaa olla lopuillaan, mutta Ennen ja nyt muistaa lukijoitaan vielä laajalla kattauksella pitkää 1800-lukua. Kyseistä vuosisataa käsittelevästä numerosta on tullut lehdellemme vuosittaisperinne, ja prosessi sai jälleen alkunsa tammikuisesta 1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssista, joka järjestettiin tällä kertaa Helsingissä.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta
Johdannot

Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Raisa Porrasmaa Kommentoi

Numerossamme käsitellyistä aiheista ei ole juurikaan kirjoitettu Suomessa, ja edessänne on siis ainutlaatuinen kokoelma tekstejä maassamme vaikuttavilta Japani-tutkijoilta. Japanilainen kirjallisuus toimii aiheita yhdistävänä viitekehyksenä, ja numeron aikahaitari on laaja: se kurkottaa Heian-kauden (794‒1185) hovikirjallisuudesta aina nykykirjailijoiden tuotantoon asti.

2016/3
Koulutusideologiat ja marginaaliset oppilasryhmät - koulutushistorian näkökulmia vähemmistöjen kohtaamiseen
Johdannot

Näkymiä koulutuksen ideologioihin ja käytänteisiin

Jukka Nyyssönen, Merja Paksuniemi ja Pigga Keskitalo Kommentoi

Teemanumero käsittelee koulutuksen ideologioita ja niiden toteuttamista erityisesti siitä näkökulmasta, miten eri oppilasryhmät, -ikäluokat ja erityistarpeiset oppilaat on kohdattu koulutusideologioiden muokkaamissa koulukäytänteissä.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan
Johdannot

Maata ja taloutta – näkökulmia maatalouden historiaan

Sami Louekari Kommentoi

Tämän maatalouden historian teemanumeron tavoite ei ole luoda uutta kokonaistulkintaa Suomen maatalouden historiasta, vaan kuten noin vuosi sitten julkaistussa kirjoittajakutsussa todettiin: ”esitellä uutta suomalaista maatalouden historian tutkimusta sekä tarjota uusia näkökulmia ja lähestymistapoja maatalouden historian tutkimukseen”. Tuloksena on maataloushistorian teemanumero, jossa on historiografiaa sekä esittämisen ja kuvaamisen tapoja käsitteleviä artikkeleita, kuten myös artikkeleita, jotka eivät edusta niinkään uutta teoreettista tai metodologista kuin empiiristä lähestymistapaa.

2016/1
Sodan todellisuus II
Johdannot

Bredan piirityksestä Vietnamin jälkikaikuihin

Taneli Hiltunen Kommentoi

Ennen ja nyt aloittaa vuoden 2016 ajankohtaisuuden aallonharjalla taituroiden, sillä Sodan todellisuus -kaksoisnumeron jälkimmäisen osan laajimpana aihekokonaisuutena on ensimmäinen maailmansota ja toisaalta sen kuvaaminen seuraavaa maailmanpaloa edeltäneinä kahtena vuosikymmenenä. Mukana ovat laajemmin myös toinen maailmansota sekä Indokiinan ja Vietnamin sota, ja kaikkinensa joukkoon mahtuu yli kolmen vuosisadan verran sotahistoriaa kulttuurisista, sosiaalisista ja poliittisista näkökulmista.

2015/4
Sodan todellisuus I
Johdannot

Kamerat sodissa, sodat valkokankaalla

Taneli Hiltunen Kommentoi

”Sodan todellisuus” -kaksoisnumeron ensimmäisessä osassa analyysin kohteina ovat valokuvat ja elokuvat. Edellisten kautta avautuu tuoreita ja hätkähdyttäviä näkökulmia niin tapahtuma-ajankohdan pientenkin yksityiskohtien tallentamiseen kuin suoranaiseen propagandaan, kun taas jälkimmäiset kertovat siitä, miten varsinkin kipeisiin aiheisiin tarttuminen saattaa viedä useita vuosikymmeniä.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla
Johdannot

Aristokraattien skandaaleista transnationaalisiin tiedeyhteisöihin

Taneli Hiltunen Kommentoi

Numero antaa monipuolisen kuvan pitkän 1800-luvun tutkimuksen tarjoamista mahdollisuuksista, ja monet artikkelien aiheisiin liittyvät seikat, kuten ryvettävät skandaalit, suuntaansa hakeva taide ja vaikutusvaltaisten tukijoiden tärkeys vaikkapa lääketieteellisen menestyksen saavuttamisessa, ovat relevantteja myös omassa ajassamme. Punaisena lankana kulkevat liikkeellä olemisen, rajanylitysten ja siirtymien teemat, joita lähestytään niin kulttuuri-, kirjallisuus-, taide-, sosiaali-, talous- kuin lääketieteen historiankin kautta.

2015/2
Monitieteinen historiantutkimus - Historiografia ja tulevaisuus
Johdannot

Monitieteinen historiantutkimus – Historiografia ja tulevaisuus

Ville Erkkilä Kommentoi

Historia, jos sitä ajatellaan akateemisena oppiaineena, on todellakin kokenut suuria muutoksia viimeisen vuosisadan aikana ja laajentunut (joku saattaisi sanoa pirstaloitunut) useiksi alatieteiksi. Postmoderni kritiikki, muistin ja muistamisen tutkimus sekä digitalisoituminen ovat haastaneet historiografiaa ja kunkin haasteen kohdalla on esitetty arvioita historiankirjoittamisen kuolemasta. Kirjoitetun historian tarve ja kysyntä eivät kuitenkaan ole kadonneet, päinvastoin.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä
Pääkirjoitukset

Mitä uutta, Ennen ja nyt?

Lauri Keskinen Kommentoi

Ennen ja nyt -lehdelle tämä tarkoittaa teemanumeroita, vierailevia päätoimittajia ja ylipäätään fokuksen terävöittämistä, jotta kukin numero veisi lukijansa yhä syvemmälle kulloiseenkin aiheeseen. Lukijoille lehden uudistus näkyy ensi vuoden aikana.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä
Johdannot

Numeron sisällöstä

Lauri Keskinen Kommentoi

Käytetyt aineistot toisin sanoen ulottuivat ajallisesti 1700-luvulta vuoteen 1969 ja maantieteellisesti eteläisestä Suomesta Utsjoelle. Internetin välityksellä ne olivat kuitenkin vaivattomasti käytettävissä ympäri Suomea niin tutkijoiden työhuoneissa kuin kotonakin – taidettiinpa yhden käsikirjoituksen viitteitä viilata Teneriffallakin.

Johdannot

Johdanto: Kohtaamisia 1700-luvulla

Janne Tunturi ja Kirsi Vainio-Korhonen Kommentoi

Hieman yli vuoden kestäneen artikkelien kirjoittamisen, arvioimisen, uudelleentyöstämisen ja editoimisen aikana on ilmestynyt teoksia, joiden kanssa nyt valmistuneet artikkelit on helppo asettaa vuoropuheluun. Viime aikojen tutkimusta inspiroineet käsitteet kuten tila, historiakulttuuri, marginaalit, identiteetit, sukupuoli ja tieto näkyvät myös tämän numeron sähköisillä sivuilla.

Johdannot

Yksilö, kertomus, historia – 1800-luvun tutkimuksen verkoston kuudes vuosikonferenssi

Maarit Leskelä-Kärki Kommentoi

Tammikuun 2014 viimeisinä päivinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran päärakennukseen kokoontui lähes sata 1800-luvusta kiinnostunutta tutkijaa. Yhteensä neljässätoista sessiossa saatiin kuulla runsaan viidenkymmenen tutkijan esittelevän tutkimustaan seminaarin näkökulmasta. Olimme toivoneet erityisesti puheenvuoroja, joissa kiinnitettäisiin huomioita metodologisiin haasteisiin liittyen esimerkiksi omaelämäkerrallisen aineiston tulkitsemisen ehtoihin ja etiikkaan, yksilön ja yhteisön tai laajempien kulttuuristen rakenteiden väliseen suhteeseen, tai vaikkapa suurmieskultin rakentamiseen ja purkamiseen. Aiheet liikkuivat ihmisen eläinsuhteista 1900-luvun alun teosofeihin ja ryhmäbiografioista kriittisten tieteellisten editioiden biografisiin näkökulmiin.

Pääkirjoitukset

Raja railona?

Anu Lahtinen Kommentoi

Ennen ja nyt 1/2011 keskittyy rajojen historiaan. Monet artikkeleista perustuvat loppuvuodesta 2009 Sievissä järjestetyn seminaarin Rauhaton raja. Pähkinäsaari 1323 esityksiin. Seminaarissa esitettiin monia näkökulmia menneisyyden rajojen tutkimukseen niin yliopistotutkijoiden kuin […]

Pääkirjoitukset

Kohti uutta

Anu Lahtinen Kommentoi

  Tässä Ennen ja nyt -julkaisun numerossa sekä tieteelliset artikkelit, haastattelut että kirja-arviot keskittyvät aikakauteen, jota Suomessa on totuttu kutsumaan Ruotsin vallan ajaksi. Riikka Miettinen analysoi referee-artikkelissaan itsemurhan käsittelyä 1600-luvun […]

Pääkirjoitukset

Aistien historiaa kaupungissa

Silja Laine ja Katri Lento Kommentoi

Denis Diderot’n vuonna 1773 kirjoittamassa romaanissa Jaakko fatalisti ja hänen isäntänsä pohditaan kysymystä, jonka tavalla tai toisella kohtaa jokainen historioitsija, joka yrittää tavoittaa menneen aistimuksen. Renki Jacques sanoo isännälleen, ettei […]

Pääkirjoitukset

Kohtaamisia

Anu Lahtinen Kommentoi

Maailmantalouden viimeaikaiset myllerrykset ovat kirvoittaneet erinäisiä kommentteja, joissa korostetaan, että talouselämässä tarvitaan monien alojen asiantuntijoita. Jälkiviisaat ovat jopa haluneet ottaa oppia historiasta: he ovat hakeneet paralleeleja 1600-luvun tulppaanisijoituskuplasta ja 1700-luvun […]

Pääkirjoitukset

Ennen ja nytin uusi kuosi

Anu Lahtinen Kommentoi

Vuoden 2008 ensimmäinen Ennen ja nyt putkahtaa maailmaan uudessa kuosissa. Itse asiassa lehti palaa nyt siihen ilmestymistapaan, joka sillä oli alkuaikoinakin: artikkelit julkaistaan sitä mukaa kun ne valmistuvat. Pitkien referee- […]